Jokainen maailman yli 1200 steinerkoulusta on perustettu vanhempien aloitteesta, ihan niin kuin ensimmäinen steinerkoulu aikanaan Stuttgartiin, Waldorf-Astoria –tehtaan yhteyteen, vuonna 1919. Niin myös Jyväskylän steinerkoulu 40 vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi kannattaa muistella hieman menneitä.
Jyväskylän steinerkoulun ylläpidosta vastaava Jyväskylän Seudun Rudolf Steinerkoulun kannatusyhdistys perustettiin 10.2.1983 ja koulu alkoi saman vuoden elokuussa. Steinerpäiväkoti oli toiminut kaupungissa jo muutaman vuoden ja vanhemmilla oli selkeä halu saada lapsilleen myös steinerpedagogista kouluopetusta. Vuoden ajan ryhmä oppilaita oli steinerpedagogisessa ryhmässä Pupuhuhdan koulussa yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Vuosi kuitenkin osoitti, että tarve omalle koululle oli ilmeinen ja näin koulutyö pääsi alkamaan syksyllä. Ensimmäinen koulurakennus oli Kukkumäen Valorinteellä, joka edelleenkin on olemassa. Sieltä matka kulki Väinönkadulla sijaitsevan kerrostaloasunnon ja nykyisen Oikeustalon paikalla olleen SOK:n kiinteistön kautta Kortemäkeen, Piilukkoon.
Koulun ensimmäiset vuodet rahoitettiin oppilaiden kotikuntien myöntämillä avustuksilla, vanhempien tekemällä talkootyöllä ja rahallisella tuella. Varainhankinnan tarve kasvoi koulun kasvaessa ja vuonna 1990 näytti siltä, että seinä oli tulossa vastaan. Useampi steinerkoulu Suomessa oli samassa tilanteessa. Kesällä 1991 Suomen eduskunta sääti lain peruskoulua korvaavasta koulusta ja steinerkoulut saivat oppilaskohtaisen valtionosuuden rahoituksensa tueksi. Vastuu loppurahoituksen hankkimisesta jäi jo silloin kannatusyhdistyksille, mutta tulevaisuus oli turvattu!
Laajavuoren maastoista, Piilukosta, matka jatkui Kilpisen koululle, jossa koulutyötä jatkettiin useampi vuosi. Elettiin jo 2000-luvun vaihdetta ja koulu oli kasvanut täysimittaiseksi perusopetusta antavaksi kouluksi ja lukiokoulutuskin oli aloitettu Lahden steinerkoulun toimintayksikkönä ennen vuosituhannen vaihdetta. Ensimmäisiä ylioppilasjuhlia vietettiin keväällä 2001, koulun ollessa lähes 20-vuotias.
Koulun tilatarve kasvoi koko ajan koulun kasvaessa. 9. luokka ja lukioluokat sijaitsivat useamman vuoden erillään muusta koulusta, ensin Viitaniemessä ja myöhemmin Keskikadulla. Voi sitä riemua, kun koko koulu pääsi samojen seinien sisään Keskikadulle! Siitä matka jatkui vielä aika pian kadun toiselle puolelle Voionmaan koululle, tällä kertaa koko koulu yhdessä.
Kun lukiokoulutusta oli toteutettu n. 15 vuotta, oli taas muutoksen aika. Kannatusyhdistyksen hallitus teki päätöksen lukiovaiheen lakkautuksesta 2015 ja oppilaat ohjattiin muihin oppilaitoksiin. Kevään 2015 kevätjuhlassa oli haikeuden tuntua. Vain kevään 2016 ylioppilaat suorittivat lukio-opintonsa omassa koulussa loppuun.
Elokuussa 2016 koulu alkoi perusopetuksen luokilla 1-9 ja oli taas uuden rakentamisen aika. Kevään ja kesän aikana kaikki koulun tavarat pakattiin vielä kerran laatikoihin. Muuttokuormat vietiin tällä kertaa nykyisiin tiloihin, Wilhelm Schildtin kadulle, jossa koulun on tarkoitus pysyä vähän pidempään.
Mitä muutot ovat opettaneet? Sen että, koulun seinät ja muut ulkoiset rakenteet voivat muuttua, mutta koulun perimmäinen tarkoitus on ja pysyy.
Koulun tehtävänä ei ole vain opettaa tietoja ja taitoja. Laajentaisimme koulun tärkeimmäksi tavoitteeksi antaa oppilaille eväitä elämään, niin että heistä tulisi vahvasti tahtovia, tuntevia ja ajattelevia ihmisiä, jotka osaisivat toimia oikealla tavalla, oikealla hetkellä, oikeassa paikassa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet kokivat suuren muutoksen 2014. Monet sinne vähitellen lisätyt asiat ovat meille tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Tällaisia ovat mm. ilmiöoppiminen, varhainen kieltenopetus, luontosuhteen vaaliminen, muutamia mainitaksemme.
Toiminnallisuus on olennainen osa tämän päivän opiskelua. Steinerkouluissa yhdessä tekeminen ja ilmiöihin tutustuminen erilaisissa ympäristöissä on alun alkaenkin ollut opiskelun ydintä. 1. luokan oppilaat tutustuvat lähiluontoon ja luonnosta saataviin materiaaleihin 2. luokan oppilaat viljelevät maata, 3. luokan oppilaat rakentavat ja 4. lk tutustuu kotiseutuun lukuisten vierailujen ja retkien kautta. 5. luokan oppilaat osallistuvat steinerkoulujen yhteisiin olympialaisiin, 6. luokka tutustuu metsiin ja puulajeihin, 7. luokka purjehtii, 8. lk meloo ja 9. lk tutustuu erilaiseen ekosysteemiin vaellellen biologian ekoleirillä, joka on viime vuosina suuntautunut Sallan Naruskaan. Eri luokilla ja eri oppiaineissa luonto ja lähiympäristö ovat luokkahuoneiden ohella aitoja oppimisympäristöjä. Myös kädentaidot ja eri taideaineet musiikista ja draamasta kuvataiteisiin ovat vahvasti mukana opetuksessa läpi koko kouluajan.
Kun yli 35 vuotta sitten aloitimme omat opettajanuramme n. 5-vuotiaassa Jyväskylän steinerkoulussa, oli moni asia toisin tähän päivään verrattuna. Tietokoneita käytettiin vain isommissa yrityksissä ja puhelut soitettiin perinteisellä lankapuhelimella. Yhteydenpito koulusta koteihin tapahtui reppupostina Tiistaitiedotteen ja reissuvihkon avulla. Kiireellisissä tilanteissa soitettiin, tietenkin sillä lankapuhelimella. Luokissa opetus hoidettiin liitutaulun ja korkeintaan piirtoheittimen avulla. Taidekuvia katsottiin kirjoista tai joskus diaprojektorilla valkokankaalle heijastetuista kuvista.
Me opettajat törmäsimme alkuvuosina usein ihmettelyyn, joka kohdistui niin koulun olemassaoloon kuin opetustapaankin. Tänä päivänä hyvin monet steinerkoulun periaatteet ja jopa opetustavat ovat siirtyneet osaksi tavallisen peruskoulunkin opetusta. Opetushallitus on osoittanut kiinnostustaan steinerkoulujen opetusta kohtaan kutsumalla steinerkoulujen opettajia mukaan asiantuntijoiksi kehittämään perusopetusta uudistamalla mm. opetussuunnitelman perusteita, jotka ovat meidänkin opetussuunnitelmamme pohjana.
Kaiken kehityksen rinnalla vaalimme steinerkoulun opetussuunnitelman perustana yli 100 vuoden ajan ollutta kuvaa ihmisestä ja täällä koulussa tietenkin kasvavasta ja oppivasta lapsesta ja nuoresta. Korostamme alaluokkien opetuksessa etenemistä kokonaisuuksien ymmärtämisestä kohti yksityiskohtien oppimista. Opetustavat, opetettavat aiheet ja opetuksen ajankohta valitaan niin, että ne puhuttelevat kasvavaa oppilasta parhaalla mahdollisella tavalla. Steinerkoulujen yhteistyöelin, Steinerkasvatuksen liitto, on kiteyttänyt steinerkouluille ylevän tavoitteen: ihmisen kasvun omaksi itseksi, jolla on kykyä tarttua, rohkeutta toteuttaa, taitoa kohdata ja herkkyyttä ymmärtää.
Jyväskylän steinerkoulun avajaisjuhla pidettiin 13.11.1983, kun koulua oli jo käyty muutama kuukausi. Koulun ensimmäinen opettaja lausui avajaispuheessaan, että steinerkoululla ei ole muuta päämäärää kuin oppilaansa. Koulumme tekemä työ jatkukoon ja kehittyköön edelleen vuosikymmenestä toiseen!
Eija Kallinen, luokanopettaja
Paula Keskinen, kieltenopettaja
