Tulevat tapahtumat


Joulujuhla

21.12.2018

Joululoma

22.12.2018 - 06.01.2019

Kevätlukukausi alkaa

07.01.2019

Uusimmat blogitekstit


Haku Jyväskylän steinerkouluun!

Haku Jyväskylän steinerkouluun! Lähikoulu, kielet, Liikkuva koulu, oppilaiden huomioiminen ja tunteminen, kädentaidot ajatuksella ja sydämellä – mm. kaikkia näitä! Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Tule tutustumaan kouluumme 12.11.2018, jolloin steinerkoulussamme on avoin vanhempainilta. Vanhempainillan ohella lapset voivat tulla tutustumaan kouluun heille järjestetyn ohjelman ohella. Nettisivuillemme tulee lisää tietoa tutustumispäivästä. Vanhempainiltaan ovat tervetulleita kaikki! Erityisesti tulevat eskarit, koulunsa syksyllä aloittavat ekaluokkalaiset sekä tulevat seiskaluokkalaiset. Tietenkin myös aikuiset, kaikki koulustamme kiinnostuneet! Hae siis Jyväskylän Steinerkouluun. Voit hakea meille esikouluun, ensimmäiselle luokalle, seiskalle – tai missä vaiheessa koulupolkuasi haluat! Hakemus löytyy koulumme etusivulta. Voit myös ilmoittautua koulumme esikouluun ja 1. luokalle 23.1.2019 alkavassa Jyväskylän kaupungin yhteisessä haussa. Hakeminen siis onnistuu myös Jyväskylän kaupungin yhteisessä haussa. Seuraa tutustumispäivän 12.11.2018 ohjelmaa kotisivuiltamme! Tervetuloa! http://jklsteinerkoulu.fi/  

Terveisiä Opetushallituksesta!

Pari viikkoa sitten uutisoitiin Valtioneuvoston tekemä päätös kieltenopetuksen varhentamisesta. Tämä tarkoittaa, että kaikissa Suomen perusopetusta antavissa kouluissa kieltenopetus alkaa ensimmäiseltä luokalta lähtien viimeistään 1.1.2020 alkaen. Meillehän tämä kaikki on jo tuttua, mutta päätös aiheuttaa ajan myötä pieniä muutoksia meidänkin koulun tuntijakoon kasvattaen hieman A1-kielen opetusmäärää 1. ja 2. luokalla. Lisäys ei ole pois mistään oppiaineesta, vaan oppilaiden viikoittainen tuntimäärä kasvaa. Rahoitus tulee opetuksenjärjestäjille valtionosuuden korotuksena Suomen valtiolta. Mutta miten niin terveisiä? Opetushallitus kutsui ja Valtioneuvosto asetti asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutosta kieltenopetuksen varhentamiseksi. Tässä työssä meidän koulu ja koko steinerkoululiike on kutsuttuna tiiviisti mukana. Viranomaiset ovat hyvin tietoisia steinerkoulujen tavasta opettaa kahta vierasta kieltä heti esikoulusta tai ainakin ensimmäisestä luokasta lähtien ja arvostavat sitä kokemusta, minkä vuosikymmenien työ on tuonut mukanaan. Käsitys kieltenoppimisesta ja - opetuksesta on muuttunut valtavasti. Kun ennen kieltenopettajien koulutuksissa ja tapaamisissa sai hieman puolustella varhaisen kieltenopetuksen etuja, tällä hetkellä asennoituminen on positiivisempaa, kiinnostuneempaa ja innostuneempaa kuin koskaan. Kaikki ymmärtävät laulun, leikin, toiminnallisuuden ja lapsilähtöisyyden merkityksen kieltenoppimisessa. Opetus esikoulussa ja alaluokilla on ryhmässä ja kannustavassa ilmapiirissä tapahtuvaa yhteistä suullista työskentelyä mahdollistaen kaikkien oppilaiden tutustumisen uuteen kieleen ja sen edustamaan kulttuuriin. Tavoitteena on vahvistaa lapsen itsetuntoa kieltenoppijana niin, että jatkossakin kieltenopiskelu tuntuu motivoivalta ja toimiminen yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa vaivattomalta. Meneillään oleva Suomen hallituksen kärkihanke kieltenopetuksen varhentamiseksi, johon koulummekin osallistuu, on tarjonnut lisämahdollisuuksia erilaisten kokeilujen toteuttamiseen. Meillä varhennetaan edelleen opettamalla kieliä esiopetuksessa. Lisäksi luokkien 1-2 saksan opetusta on hieman lisätty. Viime vuoden kokeilusta saadun kokemuksen pohjalta ruotsi päätettiin varhentaa pysyvästi alkamaan 5. luokalla. Ja nyt tämä kaikki on tieteellisesti todistettu. Aivotutkija Minna Huotilainen esitteli oman tutkimuksensa tuloksia Helsingin Yliopistossa 21.9.2018 järjestetyssä varhennetun kieltenopetuksen seminaarissa. Seminaarin nimi oli Varhemmin, enemmän, hauskemmin. Tutkimuksen tulokset voi kiteyttää muutamaan lauseeseen. Mitä aiemmin kieltenopiskelu aloitetaan sitä joustavammin lapsi omaksuu opiskelemalleen kielelle tyypilliset äänteet pysyväksi osaksi aivoissa olevaa äännekarttaa pystyen hyödyntämään opittuja äänteitä myöhemminkin elämässään. Mitä useampia kieliä lapsi opiskelee sitä laajempi äännekartta aivoihin muodostuu. Musiikilla (erityisesti laulamisella) ja liikkeellä on todettu olevan selvästi positiivisia vaikutuksia kielten oppimiseen. Opetustuokioiden pituudella on selkeä vaikutus kielten oppimiseen: lyhyet opetustuokiot useamman kerran viikossa tehostavat oppimista selvästi verrattuna harvemmin tapahtuviin pitkiin oppitunteihin. Näistä lähtökohdista Valtioneuvoston asettama työryhmä laatii nyt muutoksia opetussuunnitelman perusteisiin. Työ valmistuu 1.5.2019 ja sen jälkeen kieltenopettajat ympäri Suomen pääsevät taas tarkastelemaan oman koulunsa opetussuunnitelmia. Meillä luokkien 1-2 opetussuunnitelma on jo olemassa ja selviämme varmasti pienin tarkennuksin. On erittäin mielenkiintoista päästä opettajana seuraamaan opetussuunnitelman syntyä aina perusteiden laatimisesta lähtien oikein aitiopaikalta. Puhumattakaan siitä, että pääsee vaikuttamaan omalla kokemuksellaan perusteiden kirjaamiseen tähtäävään ryhmätyöhön. Jos lapset sanovat kotona kieltenopen taas olleen Helsingissä, se on totta. Tätä puuhastelen tämän talven noin kerran kuukaudessa. Onneksi asia on itselleni tällä hetkellä sydämen asia. Se antaa voimaa lukemattomiin tunteihin junassa matkalla Helsinkiin ja takaisin kotiin Jyväskylään. Paula Keskinen Kieltenopettaja

Kiva Päivä!

Kiva päivä! Koulullamme oli tuparit eli tupaantuliaiset 6.9 klo 12-18. Koulumme muutti syksyllä uusiin tiloihin. Sinä päivänä koulullamme oli avoimet ovat ja sinne sai tulla käymään kuka tahansa. Meillä oli aluksi ihan tavallinen koulupäivä. Tuparit alkoivat klo 12. Kaksi viimeistä tuntia me leikimme, lauloimme ja soitimme huilua. Esiinnyimme portaikossa koko koululle. Kun koulupäivä oli ohi, lähdin kiertelemään kojuissa ja söin evääni. Joka luokalla oli oma myyntikoju, missä myytiin kaikenlaisia herkkuja. Ostin makkaraa, muffinsia ja vohvelia… popcornia ja porkkanakakkua…päivälliseksi söin keittoa. Söin hyvin. Kerkesin syödä kaikenlaista jopa niin, että rahat loppui. Tänä päivänä koulussamme oli myös oppilaskuntavaalit. Äänestin numeroa… Luulitteko oikeasti, että kertoisin? Meidän koulun 4.-9. luokkalaiset pääsivät äänestämään. Rebekka, Onni ja Kalle valittiin oppilaskunnan hallitukseen. (Mysteerinumeroa ei valittu). Tupareissa oli pehmomiekkailua,( joka oli tosi hauskaa) kojuja ja pajoja. Meidän luokassa oli kasvintunnistustehtävä. Ulkona oli keppihevosrata. Paras hevonen oli risu, jonka nimeksi tuli möhköfantti. Kävin 8. luokan pukeutumiskuva -jutussa. Se oli kivaa. Minun mielestäni kiinnostavin paja oli kemian paja, kun Helena- opettaja muutti punakaalimehun väriä eri happoaineilla. Siellä pajassa saatiin kokeilla myös( kirjaimellisesti!) lankapuhelimia ja niistä oikeasti kuului! Käytiin kavereiden kanssa tuossa viereisellä lammella, mulahdin pikkuisen ja housut kastui. Kun tuparit loppuivat autoin ja siivosin. Kannettiin pöytä yhteisvoimin keittiöön. Mentiin vielä piirtämään meidän luokan taululle. Oli hauska päivä! Paras koulupäivä ever! Terveisin 5. ja 6. luokka.   [caption id="attachment_1332" align="aligncenter" width="377"] Kemiapajan punakaalikokeita.[/caption]

Jyväskylän steinerkoulussa kielipolku ei katkea

Jyväskylän steinerkoulussa kielipolku ei katkea   Viime kuukausina eri tiedotusvälineissä on käsitelty kieltenopiskelun merkitystä ja mahdollisuuksia aina varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta perusopetuksen kautta lukio- tai ammattiopintoihin. Asiantuntijat ovat ottaneet kantaa mm. opiskeltaviin kieliin ja niiden määrään, kieltenopiskelun aloittamisajankohtaan ja sen toteuttamistapaan. Esimerkkeinä näistä uutisista mainittakoon Yle-uutisten artikkeli otsikolla Kielitaito rapistuu ja kapeutuu (21.3.2018) ja television Keski-Suomen alueuutiset (28.3.2018). Viimeisimpänä kuulimme päätöksen, että kaikissa Suomen kouluissa ensimmäisen vieraan kielen opetus pitää aloittaa viimeistään 1. luokan keväällä vuonna 2020. Keväällä 2017 Opetushallitus käynnisti Suomen hallituksen kärkihankkeeksikin mainitun hankkeen kieltenopetuksen varhentamiseksi ja lisäämiseksi. Eri kunnat ja yksityiset opetuksenjärjestäjät ovat aloittaneet kokeiluja kielenopetuksen kehittämiseksi. Tässä hankkeessa Jyväskylän steinerkoulukin on mukana ja lukuvuodeksi 2018-2019 hankkeelle on saatu jatkorahoitus.Yllä mainituissa alueuutisissa oltiin huolissaan kielipolun katkeamisesta joissakin kouluissa. Jyväskylän steinerkoulussa se ei katkea. Koulu toimii esiopetuksen järjestäjänä kahdessa steinerpedagogisessa päiväkodissa. Esikoululaiset steinerpäiväkoti Tähtitarhassa Kypärämäessä ja Pikku-Otavassa Palokassa ovat saaneet tutustua englantiin ja saksaan koulun kieltenopettajan johdolla jo viime vuoden pääsiäisestä lähtien. Pikku-Otava rikastuttaa myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten arkea mainituilla vierailla kielillä. Steinerkouluissa on perinteisesti opiskeltu kahta vierasta kieltä jo 1. luokasta lähtien ja Jyväskylän steinerkoulussa nämä kielet ovat olleet saksa ja englanti. Hankkeen myötä 1. ja 2. luokan oppilaille tarjottavan opetuksen määrää on pystytty lisäämään ja myös ruotsin kielen opetuksen aloitusta on varhennettu. Koulussa on oppilaita luokilla 1-9 ja saksaa on mahdollista opiskella läpi koko perusopetuksen englannin ja ruotsin rinnalla. Myös ranskaa voi opiskella valinnaisena kielenä yläkoulussa. Nämä ovat arvokkaita kokeiluja kieltenopetuksen kehittämiseksi ja hankkeen ensimmäisen vuoden kokemukset ovat olleet erinomaisia. Palautetta on kerätty sekä päiväkodin että koulun lapsilta ja vanhemmilta. Kun oppilaina on pieniä esikoululaisia tai alkuopetuksen oppilaita, joiden äidinkielen tai ensikielen taidot eivät vielä riitä lukemaan tai kirjoittamaan, pitää kieltenopetuksenkin tapahtua lapsen kehitysvaiheen ehdoilla. Toiminnallisuus, erilaiset leikit, laulut, lorut, pelit ja tarinat, kaikki mikä kuuluu luonnollisena osana pienen lapsen elämään, ovat oiva tapa opettaa vierasta kieltä pienelle lapselle. Lapsen kyky kuunnella, jäljitellä ja toistaa kuulemaansa sekä painaa se mieleen on ilmiömäinen verrattuna aikuisen vastaavaan kykyyn. Kun oppiminen tapahtuu ryhmässä, ilman pelkoa erehtymisestä tai virheestä, vahvistaa varhainen kieltenopetus pienen oppijan itsetuntoa kieltenoppijana rohkaisten häntä entistä vaativampiin suorituksiin myös tulevissa kieliopinnoissa. Uuden opetussuunnitelman perusteissa mainitaan kieltenopetuksen kohdalla ainakin termit monikielinen, monilukutaitoinen, kielitietoinen ja kielitaitoinen. Elämme monikielisessä yhteiskunnassa, jossa eri kulttuureiden ymmärtäminen ja mahdollisimman monien kielten osaaminen on arvo sinänsä. Tavoitteena on ohjata tämän päivän koululaisia ymmärtämään eri elämänaloilla käytettävää kieltä. Oppimalla ja osaamalla useampia eri kieliä oppijasta kehittyy väistämättä kielitietoinen, eri kielten ilmaisutapoja havainnoiva ja kielen sävyjä ymmärtävä kielitaitoinen kansalainen. Toivottavasti tuohon kielitaitoon sisältyy englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa, ranskaa ja muita vieraita kieliä. Paula Keskinen Kieltenopettaja [caption id="attachment_1225" align="alignnone" width="1024"] cof[/caption]

Mikä koulussamme on parasta?

Mikä koulussamme on parasta?   Neljännen luokan oppilaat pohdiskelivat ja kirjoittivat aiheesta äidinkielen tunnilla.   Meidän koulumme Meidän koulu sijaitsee Voionmaankadulla Jyväskylässä, Suomessa, Euroopassa, maapallolla, linnunradalla universumissa. Minulla on täällä paljon hyviä ystäviä. Suosittelen koulua kaikille. Koulussa on kiva olla. Ensimmäisellä ja toisella luokalla ei ole vielä pulpetteja, vaan siellä on puiset penkit. Leikimme paljon ja teemme kaiken vihkotyön itse. Meidän koulu on hauska paikka. Luemme Kalevalaa ja pulpettikirjaa. Täällä opiskellaan vähän eri tavalla, koska teemme kaikki vihkot itse. Koulussa parasta ovat matematiikan jaksot, koska olen oppinut paljon asioita lyhyessä ajassa. Yhteishenki on meidän koulussa mahtava. Meidän koulussa on parasta se, että olemme erilainen koulu ja aina on tekemistä, ruoka on hyvää ja kaikki luokkalaiset ovat tuttuja ja kivoja. Tämä on kaikin puolin paras koulu. Täällä tuetaan toisia ja yritetään auttaa kaikkia pääsemään samalle tasolle. Parasta on, kun oppii uusia asioita ja kun tehdään epätavallista, kuten askartelua ja leikkimistä luvan kanssa. On tosi mukavaa, kun kouluun tulee uusia ihmisiä. Myös kielten tehtävät ovat mukavia. Meidän koulussa on paljon ulkomaalaisia ja se on hauskaa. Ja jos tulette meidän koululle, niin olette meille tervetulleita! Parasta koulussa on liikunta. Ystävien kanssa on kiva liikkua. Meillä on liikuntatunneilla esimerkiksi penkkipalloa, pallopelejä, vesi nousee, pehmomiekkailua ja hippoja. Me suunnistetaan, pelataan ja leikitään. Täällä tehdään asioita paljon käsillä. Koulussamme on parasta ( minun mielestäni) käsityötunnit, teemaviikot ja ryhmätyöt, joita on tosi paljon. Joka vuosi helmikuussa on retki Ladun Majalle ja joskus meillä on koulua lauantainakin! Kuvataidetunnilla me maalataan ja piirretään. Meidän koulussa harjoitellaan neljää eri kieltä: englantia, saksaa, ruotsia ja ranskaa. Laulamme, luemme, kirjoitamme ja paljon muuta. Ensimmäisellä ja toisella luokalla ei tehdä vielä vihkoja kielistä, vaan opetellaan hauskoja lauluja, leikkejä ja runoja. Läksyt alkavat kielistä vasta kolmannella luokalla ja silloin ne ovat aika pieniä. Neljännellä luokalla vihkoistamme löytyy tekstejä, sanalistoja, kuvia ja lauluja. Nelosluokalla on Kalevalajakso, jonka aikana käymme läpi melkein koko Kalevalan piirtämällä kuvia, kirjoittamalla tekstejä ja laulamalla kalevalaisia lauluja. Minun mielestäni koulussa on parasta ehkä liikunta (en osaa perustella, mutta se vaan on niin kivaa), ruotsi (koska se kuulostaa niin hienolta ja sitä on hauska oppia) ja käsityöt (koska on vaan niin mukavaa saada jotain valmiiksi.) Minun mielestä on hyvä asia, että olen pystynyt opiskelemaan kieliä jo ensimmäisestä luokasta asti. Parasta on englanti, koska opettelemme sitä kivalla tavalla. Toiseksi parasta on matikka, koska laskut eivät ole liian helppoja eikä liian vaikeitakaan. Steinerkoulussa ei oteta kaikkea liian vakavasti. Matikka on parasta. Matematiikka on minun lempiaine. Kaikki retket, minne olemme menneet luokan kanssa, ovat olleet kivoja, niistä pidän eniten. Koulussamme parasta on se, että täällä piirretään paljon ja koulu järjestää paljon tapahtumia Koulussamme on kivointa se, kun kaikki on aikalailla hyvin ja tykkään olla kavereiden kanssa. Opet ja kaverit auttavat aina. Koulun paras juttu on, että meillä on kivoja opettajia ja tunnit ovat hauskoja. Koulussamme viihtyy todella hyvin. En koskaan haluaisi vaihtaa koulua, koska täällä on niin mukavaa.

Frohe Ostern

  Frohe Ostern Hallo! Ich bin eine Schülerin aus der Steiner Schule. Mein Plan nach der Grundschule ist das Gymnasium. Ich bin nicht sicher was ich nach dem Gymnasium machen möchte. Ich mag Filme sehr. Frohe Ostern für alle!   Hallo! Ich bin an der neuenten Klasse. Mein Lieblingsfächer sind Historie, Englisch und Physik. Ich mag Historie weil es interessant und leicht ist. Im Herbst werde ich ins Gymnasium gehen. Es ist spannend.   Hallo ! Wir sind die 9. Klasse in Jyväskylä Steinerschule. Wir haben wirklich Sinn für Humor! Unser Klassenleiter ist Mikko Autioniemi, er ist angenehm. Ein grosser Teil unserer Klasse sind voll neun Jahre an unserer Schule. Zusammen mit un shier sind die besten Lehrer. Unser Schulgebäude ist alt aber gut!   Hallo! Ich bin eine Schülerin der 9. Klasse. Ich warte auf den Osteurlaub. Ich werde Skifahren gehen. Das letzte Schuljahr ist schnell und gut vorbeigegangen. Ich bin jetzt nur über das Schulende aufgeregt. Ich werde im Herbst sowohl im Gymnasium und Berufsschule studieren. Guten Urlaub!   Hallo! Ich bin eine Studentin der neunten Klasse an der Waldorfschule. Ich habe Deutsch von der ersten Klasse gelernt. Ich mag Sprachen. Zum Beispiel, Englisch und Deutsch sind immer einfach für mich gewesen. Ich bin kreativ, und möchte gerne Schriftsteller werden. Meine Texte sind Poesie, Kurzgeschichte und andere kurze Texte. Deutsch ist eine nette Sprache. Ich bin stolz, dass ich es so lange gelernt habe. Gute Ostern!

Pöytämaapallon valmistaminen

Pöytämaapallon valmistaminen Seitsemännen luokan kevätlukukausi alkoi maantiedon jaksolla, jonka aikana mm. valmistettiin pöytämaapallo. Näin seitsemäsluokkalaiset sen tekivät. Pohjaksi puhallettiin pyöreä ilmapallo. Pallosta tuli pyöreämpi, kun se puhallettiin ensin liian täydeksi ja päästettiin sitten liika ilma pois. Ilmapallon suu solmittiin ja teipattiin litteäksi. Pallon pinnalle liimattiin vehnäjauhoista ja vedestä keitetyllä liisterillä sanomalehdestä revittyjä paloja. Pallo sai kuivua seuraavaan päivään, jolloin pallon pinnalle lisättiin uusia kerroksia sanomalehteä. Kun pallo oli kova ja kuiva, se pohjamaalattiin valkoiseksi. Päiväntasaaja piirrettiin pallolle kumilenkkiä apuna käyttäen. Jos lenkki pysyi paikoillaan pallon ympärillä, se oli varmasti pallon leveimmällä kohdalla. Lisäksi lenkin avulla oli helpompaa piirtää viivat suoraan. Päiväntasaajaa vastaan kohtisuoraan merkittiin 0-pituuspiiri sekä 90° itäistä ja läntistä pituutta. Kun pallo oli jaettu kahdeksaan lohkoon, mitattiin mittanauhalla pituus- ja leveyspiirit. Ne tehtiin 30 asteen välein. Karttoja ja pallon ruudukkoa apuna käyttäen hahmoteltiin mannerten rajat. Samalla huomattiin, kuinka erilaiset karttaprojektiot kuvasivat eri osat maapallosta. Esimerkiksi maailmankartoissa usein käytetty Robinsonin projektio toimi hyvin muualla kuin napa-alueilla. Kun mantereet olivat oikeilla paikoillaan, meret maalattiin sinisellä ja maa-alueet Etelä-mannerta ja Grönlantia lukuun ottamatta vihreällä. Lopuksi halukkaat saivat tehdä grillitikuista ja puuhelmistä pöytämaapalloillensa akselit. Palloa valmistettiin lähes jokaisella jaksotunnilla pieni osa tunnista. Liisteri- ja maalikerrosten kuivumiseen meni paljon aikaa. Samoin aikaa kului, sillä moni innostui piirtämään pallolleen yhä tarkempia yksityiskohtia. Kun jakson jälkeen oppilailta kysyttiin jakson mukavinta asiaa, valtaosa nimesi juuri pöytämaapallon valmistamisen. Hienoja niistä tuli!  

8. luokkalaisten näytelmäprojekti

I’m afraid I can’t explain myself, sir. Because I am not myself, you see?   Otsikon Lewis Carroll –lainauksen mukaisesti kukaan 8. luokkalaisista ei säilynyt omana itsenään alkuvuoden Liisa Ihmemaassa –projektissa. Jokaiselle löytyi hieno rooli Jarmo Lintusen käsikirjoituksesta ja projektille hienot puitteet Huoneteatterilta. Kiitokset vielä kerran kaikille yhteistyökumppaneillemme ja etenkin teatterin henkilökunnalle kullanarvoisesta avusta ja runsaasta ajankäytöstä näytelmän parissa.    Tässä vielä oppilaiden ajatuksia näytelmäprojektista;   Näytelmän tekeminen oli kivaa, koska ei ollut normikoulua. Parasta oli varmaan esiintyminen. Oli hieno mahdollisuus päästä tekemään näytelmä Huoneteatterille.   Vaikka näytelmän tekeminen ei kestänytkään kauaa, se oli kiva kokemus. Sen harjoittelu paransi jotenkin meidän luokan ryhmähenkeä. Oli myös kiva, että voitiin mennä sinne Huoneteatterille.   Kokonaisuutena näytelmän tekeminen oli henkisesti uuvuttava prosessi, mutta silti myös todella palkitseva kaikkine kehuineen. Harjoitteluaikaa oli käsikirjoituksen pituuteen nähden todella vähän, mutta silti saimme täyden esityksen aikaiseksi. Se että pääsimme Huoneteatterille, toi lisää motivaatiota monien tekemiseen.   Harjoitteluaika oli liian lyhyt. Näytelmäkin oli liian lyhyt. Esityksiä oli liian vähän. Ja niiden välillä saatiin liian vähän kebua. Mutta hauskaa oli kuitenkin.   Näin opettajan näkökulmasta projektia kuvaa mukavasti toinen Lewis Carroll –lainaus;   Begin at the beginning, ”the King said, very gravely, ”and go on till you come to the end: then stop.   Siten tehtiin ja lopputulos oli loistava!  

Ystävyyden teemakuukausi

Helmikuun aikana olemme viettäneet ystävyyden teemakuukautta. Tämän viikon aikana ovat niin oppilaat kuin henkilökunnan jäsenet päässeet kirjoittamaan omia ajatuksia ystävyydestä open space seinälle. Ajatuksia tuli runsaasti ja ne ovat olleet esillä koulun seinällä.   Ajatuksia ystävyydestä:   Minun ystäväni on kuin niityn kukka, joka saa minut hymyilemään. Ystävien kanssa voi jutella. Sydämet syttyy kun olet täällä, rakkauden liekki on nyt päällä. Ystävän läsnäolo lämmittää. Hyvä ystävä ei valehtele. Ystävyys on kuin aika, se ei lopu koskaan. Hyvä ystävä tekee elämästä hyvän! Ystävä on kuin lahja. Jos ei ole ystävää saattaa olla tylsää. Olet hyvä ystävä aina, kun ei minua huolet paina. Ystävän kanssa hauskaa läpi vuoden, on kesällä vaikka järveen pulahtaa, talvella pulkkamäkeä laskemaan. Minun ystäväni on kuin kynttilä, joka valaisee minulle tien. Ystävyyttä ei voi ostaa. Kun on ystävä on myös onnea.