Jyväskylän steinerkoulussa kielipolku ei katkea
Viime kuukausina eri tiedotusvälineissä on käsitelty kieltenopiskelun merkitystä ja mahdollisuuksia aina varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta perusopetuksen kautta lukio- tai ammattiopintoihin. Asiantuntijat ovat ottaneet kantaa mm. opiskeltaviin kieliin ja niiden määrään, kieltenopiskelun aloittamisajankohtaan ja sen toteuttamistapaan. Esimerkkeinä näistä uutisista mainittakoon Yle-uutisten artikkeli otsikolla Kielitaito rapistuu ja kapeutuu (21.3.2018) ja television Keski-Suomen alueuutiset (28.3.2018). Viimeisimpänä kuulimme päätöksen, että kaikissa Suomen kouluissa ensimmäisen vieraan kielen opetus pitää aloittaa viimeistään 1. luokan keväällä vuonna 2020.
Keväällä 2017 Opetushallitus käynnisti Suomen hallituksen kärkihankkeeksikin mainitun hankkeen kieltenopetuksen varhentamiseksi ja lisäämiseksi. Eri kunnat ja yksityiset opetuksenjärjestäjät ovat aloittaneet kokeiluja kielenopetuksen kehittämiseksi. Tässä hankkeessa Jyväskylän steinerkoulukin on mukana ja lukuvuodeksi 2018-2019 hankkeelle on saatu jatkorahoitus.Yllä mainituissa alueuutisissa oltiin huolissaan kielipolun katkeamisesta joissakin kouluissa. Jyväskylän steinerkoulussa se ei katkea.
Koulu toimii esiopetuksen järjestäjänä kahdessa steinerpedagogisessa päiväkodissa. Esikoululaiset steinerpäiväkoti Tähtitarhassa Kypärämäessä ja Pikku-Otavassa Palokassa ovat saaneet tutustua englantiin ja saksaan koulun kieltenopettajan johdolla jo viime vuoden pääsiäisestä lähtien. Pikku-Otava rikastuttaa myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten arkea mainituilla vierailla kielillä.
Steinerkouluissa on perinteisesti opiskeltu kahta vierasta kieltä jo 1. luokasta lähtien ja Jyväskylän steinerkoulussa nämä kielet ovat olleet saksa ja englanti. Hankkeen myötä 1. ja 2. luokan oppilaille tarjottavan opetuksen määrää on pystytty lisäämään ja myös ruotsin kielen opetuksen aloitusta on varhennettu. Koulussa on oppilaita luokilla 1-9 ja saksaa on mahdollista opiskella läpi koko perusopetuksen englannin ja ruotsin rinnalla. Myös ranskaa voi opiskella valinnaisena kielenä yläkoulussa. Nämä ovat arvokkaita kokeiluja kieltenopetuksen kehittämiseksi ja hankkeen ensimmäisen vuoden kokemukset ovat olleet erinomaisia. Palautetta on kerätty sekä päiväkodin että koulun lapsilta ja vanhemmilta.
Kun oppilaina on pieniä esikoululaisia tai alkuopetuksen oppilaita, joiden äidinkielen tai ensikielen taidot eivät vielä riitä lukemaan tai kirjoittamaan, pitää kieltenopetuksenkin tapahtua lapsen kehitysvaiheen ehdoilla. Toiminnallisuus, erilaiset leikit, laulut, lorut, pelit ja tarinat, kaikki mikä kuuluu luonnollisena osana pienen lapsen elämään, ovat oiva tapa opettaa vierasta kieltä pienelle lapselle. Lapsen kyky kuunnella, jäljitellä ja toistaa kuulemaansa sekä painaa se mieleen on ilmiömäinen verrattuna aikuisen vastaavaan kykyyn. Kun oppiminen tapahtuu ryhmässä, ilman pelkoa erehtymisestä tai virheestä, vahvistaa varhainen kieltenopetus pienen oppijan itsetuntoa kieltenoppijana rohkaisten häntä entistä vaativampiin suorituksiin myös tulevissa kieliopinnoissa.
Uuden opetussuunnitelman perusteissa mainitaan kieltenopetuksen kohdalla ainakin termit monikielinen, monilukutaitoinen, kielitietoinen ja kielitaitoinen. Elämme monikielisessä yhteiskunnassa, jossa eri kulttuureiden ymmärtäminen ja mahdollisimman monien kielten osaaminen on arvo sinänsä. Tavoitteena on ohjata tämän päivän koululaisia ymmärtämään eri elämänaloilla käytettävää kieltä. Oppimalla ja osaamalla useampia eri kieliä oppijasta kehittyy väistämättä kielitietoinen, eri kielten ilmaisutapoja havainnoiva ja kielen sävyjä ymmärtävä kielitaitoinen kansalainen. Toivottavasti tuohon kielitaitoon sisältyy englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa, ranskaa ja muita vieraita kieliä.
Paula Keskinen
Kieltenopettaja
