Sattumalta steineriin
On toukokuun alku vuonna 1997. Uunituore maisteri ja opettaja Jaana Juka on matkalla Rautpohjaan paikallisen yrityksen kielikouluttajana pitämään tehtaan työntekijöille saksan oppitunteja heidän työpäivänsä päätteeksi.
Tunti ei kuitenkaan pääse alkamaan sovitusti, vaan oppilaat ovat myöhässä työprojektin venähdettyä oletettua pidemmäksi. Yksi ryhmäläisistä tulee kuitenkin pian tehtaan aulaan mukanaan kuppi kahvia ja Keskisuomalainen opettajalle, joka jää tuoretta lehteä selaillen odottelemaan tunnin alkua.
Siinä Keskisuomalaisessa on ilmoitus englannin opettajan avoimesta työpaikasta Jyväskylän Rudolf Steiner koulussa. Odotteluun jo hieman kyllästynyt opettaja innostuu, sen kummemmin miettimättä repäisee ilmoituksen mukaansa ja tekee hakemuksen illalla saatuaan sen päivän tunnit lopulta pidettyä.
Kahden viikon päästä tulee kutsu haastatteluun ja siitä kahden viikon päästä ilmoitus että työpaikka olisi tarjolla mikäli edelleen kiinnostaa. No kiinnostihan se. Ja kiinnostaa edelleen. Vuosia on takana parikymmentä, työtunteja määrä jota ei kannata laskea. Mukana upeita tähtihetkiä niin pienten alaluokkalaisten kuin aikuistuvien lukiolaistenkin kanssa, mutta myös useampiakin päiviä jotka ihan hyvin olisi voinut jättää väliin. Mutta se on sitä elämää se. Sitä mitä steinerkoulussa opetellaan.
Tällä hetkellä kulutan koulupäiväni englantia, saksaa ja opoa opettaen sekä luokanohjaajajana seiskaluokkalaisten puuhia seuraillen. Muuna aikana tuon työpöydän äärestä huhuillen saan itse tarvittaessa apua ihan kaikenlaisissa jutuissa, esimerkiksi näissä tietoteknisissä. Apua tulee yhtälailla lukiolaiselta kuin keski-ikäistyvältä tekniikan ihmelapselta. Siinä välissä on humanistiäidin hyvä olla.
– opettaja Jaana Juka
