I’m afraid I can’t explain myself, sir. Because I am not myself, you see?
Otsikon Lewis Carroll –lainauksen mukaisesti kukaan 8. luokkalaisista ei säilynyt omana itsenään alkuvuoden Liisa Ihmemaassa –projektissa. Jokaiselle löytyi hieno rooli Jarmo Lintusen käsikirjoituksesta ja projektille hienot puitteet Huoneteatterilta. Kiitokset vielä kerran kaikille yhteistyökumppaneillemme ja etenkin teatterin henkilökunnalle kullanarvoisesta avusta ja runsaasta ajankäytöstä näytelmän parissa.
Tässä vielä oppilaiden ajatuksia näytelmäprojektista;
Näytelmän tekeminen oli kivaa, koska ei ollut normikoulua. Parasta oli varmaan esiintyminen. Oli hieno mahdollisuus päästä tekemään näytelmä Huoneteatterille.
Vaikka näytelmän tekeminen ei kestänytkään kauaa, se oli kiva kokemus. Sen harjoittelu paransi jotenkin meidän luokan ryhmähenkeä. Oli myös kiva, että voitiin mennä sinne Huoneteatterille.
Kokonaisuutena näytelmän tekeminen oli henkisesti uuvuttava prosessi, mutta silti myös todella palkitseva kaikkine kehuineen. Harjoitteluaikaa oli käsikirjoituksen pituuteen nähden todella vähän, mutta silti saimme täyden esityksen aikaiseksi. Se että pääsimme Huoneteatterille, toi lisää motivaatiota monien tekemiseen.
Harjoitteluaika oli liian lyhyt. Näytelmäkin oli liian lyhyt. Esityksiä oli liian vähän. Ja niiden välillä saatiin liian vähän kebua. Mutta hauskaa oli kuitenkin.
Näin opettajan näkökulmasta projektia kuvaa mukavasti toinen Lewis Carroll –lainaus;
Begin at the beginning, ”the King said, very gravely, ”and go on till you come to the end: then stop.
Siten tehtiin ja lopputulos oli loistava!
