Meidän koulu

Jyväskylän steinerkoulu on perustettu 1983. Oppilaat käyvät koulua laajalta alueelta Jyväskylästä ja ympäristöstä.

Koulumme sijaitsee Voionmaan koulukiinteistössä, Keskikatu 17.  Esiopetus toteutetaan Jyväskylän steinerpäiväkodeissa, Pikku-Otavassa ja Tähtitarhassa.

Koulumme on yksiluokkasarjainen ja koulussamme on kaikki luokat ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan.

Steinerkoulun perusopetusvaiheen luokilla 1 – 6 oppiaineet opettaa pääosin luokanopettaja.

Seitsemännestä luokasta eteenpäin luokat ovat aineenopettajien opetuksessa ja kunkin luokan yhdyshenkilönä toimii luokanohjaaja.

 

JOHTOSÄÄNTÖ 2017

Painotukset

Steinerkoulussa pyritään välttämään keskinäistä kilpailua ja kannustamaan oppilasta parhaaseen yksilökohtaiseen tulokseen. Tiivis luokkayhteisö, yhteiset juhlat, retket, leirit ja projektit tukevat näitä pyrkimyksiä.

Vanhempien ja opettajien yhteistyö on tärkeää. Vuosittain pidetään useita vanhempainiltoja ja kokoonnutaan yhteisiin juhliin.

Opetus on jakso-opetusta: pääosaa alaluokkien lukuaineista opetetaan jaksoina ja säännöllistä harjoittelua vaativia aineita kuten kieliä ja matematiikkaa opetetaan viikkotunteina. Opetus on käytännöllistä ja toiminnallista. Oppikirjojen sijaan oppilaat laativat monessa aineessa työvihkonsa aluksi opettajan neuvojen mukaan ja myöhemmin tunneilla tehtyjen muistiinpanojen pohjalta. Alaluokilla ei anneta numeroarvostelua vaan sanallinen lukuvuositodistus, jossa kuvataan oppilaan taitoja ja edistymistä. Sanallinen arviointi annetaan numeroiden lisäksi myös yläluokilla.

Taide- ja taitoaineet on oleellinen osa opetusta. Varsinaisia taideaineita harjoitetaan koko kouluajan. Taiteen eri muodot, kuten maalaus, piirustus, musiikki ja käsityö nivoutuvat päivittäiseen työskentelyyn. Oppilaat valmistavat suuren näytelmän viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

Kieltenopetus alkaa varhain. Saksan ja englannin opiskelu alkaa jo esikoulussa. Koulussa näitä kieliä opiskellaan ensimmäisestä luokasta lähtien. Ruotsin kielen opiskelun voi aloittaa vapaaehtoisena 4. luokasta lähtien. Varsinainen toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa 6. luokalla. Yläluokilla on mahdollista opiskella valinnaisaineena myös ranskaa.

Fysiikan opetus alkaa kuudennella ja kemian opetus seitsemännellä luokalla. Opetus on näissä aineissa ilmiöpohjaista.

Leirit kuuluvat koulutyöhön ja esimerkiksi 9. luokalla on biologian leiri, joka monena vuonna on toteutettu vaeltamalla Lapissa.

Koulumme on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Liikkuva koulu -hankkeen tarkoitus on luoda viihtyisämpiä ja aktiivisempia koulupäiviä yhdessä tekemällä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon, toimintaan ja arviointiin. Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus parantavat usein koulun ilmapiiriä, millä on vaikutuksensa myös koulun työrauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen.

Liikkuvassa koulussa ajatellaan asioista uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin.

Perusopetuksessa digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen alkaa koulussamme jo 3. luokasta eteenpäin.

Steinerkoulun tavoitteet

Steinerpedagogiikan tavoitteena on, että koulun päättövaiheessa aikuistuva nuori tuntee vapauden ja vastuun yhteenkuuluvuuden sekä pyrkii näiden vuorovaikutukseen toiminnassaan, tahtoo käyttää omaa ajatteluaan ja on luonut suhteen omaan minuuteensa ja yksilöllisyyteensä. Tämä tavoite edellyttää laajaa yleissivistystä, johon kuuluu tietämistä, luovuutta, vuorovaikutustaitoja sekä käytännön osaamista ja yritteliäisyyttä.

Koulu arvostaa ja viljelee kaikenlaista lahjakkuutta, jotta yhteiskunta ja ihmisyhteisö voi hyötyä kaikista jäsenistään ja yksilö pystyy osallistumaan kykyineen yhteiseen elämään. Koulun tehtävä on kasvattaa yhteistä sivistyspääomaa ja tukea ihmisten tasa-arvoisuutta. Oppilaalla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin oppivelvollisuuden päättyessä.

Ihmisyyteen kasvamisen pitkän prosessin toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteisössä, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja jossa on näkyvissä lähes koko kehitysprosessi. Siksi kaikenikäiset oppilaat aina esikouluikäisistä yläkoululaisiin toimivat mahdollisuuksien mukaan samassa kiinteistössä ja osin samojen opettajien ohjauksessa. Näkemys poikkeaa tavanomaisesta perusopetuksen järjestämisestä. Yhtenäiskoulu tässä muodossa mahdollistaa luontevasti inhimillisten voimavarojen käyttöönoton sosiaaliseen kasvuun jokapäiväisessä elämässä.

Yhteisön jäseneksi ja yksilöksi kasvaminen tapahtuvat rintarinnan ja lomittain.
Alaluokilla vakiintuvat tavat ja tottumukset sosiaalisuuden perustaksi ja mahdollistamaan omien voimavarojen käyttöönottoa.
Keskiluokilla sujuva sosiaalinen elämä auttaa suuntaamaan voimat työnteon oppimiseen ja tavoitteelliseen pyrkimiseen sekä yksin että yhdessä.

Toimintakulttuurin tulee vastata koko koulunkäynnin ajan kasvavan ihmisen tarpeita. Lapsen kehitysvaihe määrittää kaikkea kasvatusta ja opetusta lähtien oppimisen tavoista, opiskeluympäristöstä, opetusmenetelmistä, oppiaineiden rakentumisesta, oppisisällöistä aina kaikenlaiseen oppimisen tukeen ja ohjaukseen saakka.
Suhteessa opettajaan oppilaan on saatava alaluokilla kokea terveen auktoriteetin olemassaolo ja ohjaus samalla, kun hän oppii tässä vuorovaikutuksessa kunnioittamaan aikuista.
Keskiluokilla oppilaan on voitava irrottautua turvallisesti auktoriteettisuhteesta oman itsenäistymisensä takia. Kuitenkin hankitut itsenäisen työnteon taidot ja toverisuhteet auttavat ja vahvistavat oman identiteetin synnyssä tässä tilapäisen hajaannuksen vaiheessa.

Inhimillisen kasvun ajatus ulottuu myös opettajan toimintaan. Se asettaa opettajalle jatkuvan haasteen kehittää opetus- ja kasvatustyötään ja ottaa vastuuta yhteisönsä kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Opettaja kohtaa työkentässään myös oppilaiden vanhemmat ja toimii aloitteellisesti tässäkin tehtävässään. Molemminpuolinen vapaus ja vastuu ovat tavoitteena aikuisten välisessä yhteistyössä.

Koulu on osa inhimillistä kulttuuria. Siksi pyritään luomaan ja vaalimaan kaikkia niitä yhteistyösuhteita, jotka rakentavat omaa toimintaa ja muiden toimijoiden niin halutessa auttavat myös heidän toimintaansa. Avoimuus ja toisen vapauden kunnioittaminen ovat yhteistyön välttämättömiä edellytyksiä ja koulun toiminnan aktiivisia pyrkimyksiä.