Blogitekstit - sivu 7

Viikon kasvo : Jaana Juka – Sattumalta Steineriin

Sattumalta steineriin On toukokuun alku vuonna 1997. Uunituore maisteri ja opettaja Jaana Juka on matkalla Rautpohjaan paikallisen yrityksen kielikouluttajana pitämään tehtaan työntekijöille saksan oppitunteja heidän työpäivänsä päätteeksi. Tunti ei kuitenkaan pääse alkamaan sovitusti, vaan ’oppilaat’ ovat myöhässä työprojektin venähdettyä oletettua pidemmäksi. Yksi ryhmäläisistä tulee kuitenkin pian tehtaan aulaan mukanaan kuppi kahvia ja Keskisuomalainen opettajalle, joka jää tuoretta lehteä selaillen odottelemaan tunnin alkua. Siinä Keskisuomalaisessa on ilmoitus englannin opettajan avoimesta työpaikasta Jyväskylän Rudolf Steiner  –koulussa. Odotteluun jo hieman kyllästynyt opettaja innostuu, sen kummemmin miettimättä repäisee ilmoituksen mukaansa ja tekee hakemuksen illalla saatuaan sen päivän tunnit lopulta pidettyä. Kahden viikon päästä tulee kutsu haastatteluun ja siitä kahden viikon päästä ilmoitus että työpaikka olisi tarjolla mikäli edelleen kiinnostaa. No kiinnostihan se. Ja kiinnostaa edelleen. Vuosia on takana parikymmentä, työtunteja määrä jota ei kannata laskea. Mukana upeita tähtihetkiä niin pienten alaluokkalaisten kuin aikuistuvien lukiolaistenkin kanssa, mutta myös useampiakin päiviä jotka ihan hyvin olisi voinut jättää väliin. Mutta se on sitä elämää se. Sitä mitä steinerkoulussa opetellaan. Tällä hetkellä kulutan koulupäiväni englantia, saksaa ja opoa opettaen sekä luokanohjaajajana seiskaluokkalaisten puuhia seuraillen. Muuna aikana tuon työpöydän äärestä huhuillen saan itse tarvittaessa apua ihan kaikenlaisissa jutuissa, esimerkiksi näissä tietoteknisissä. Apua tulee yhtälailla lukiolaiselta kuin keski-ikäistyvältä tekniikan ihmelapselta. Siinä välissä on humanistiäidin hyvä olla. - opettaja Jaana Juka

Viikon kasvo: Eerikki Koivu

Hei! Hei Olen Eerikki Koivu ja toimin koulussamme ensimmäisen luokan opettajana sekä erityisopettajana. Olen aloittanut työskentelyn Steinerkoulussa tänä vuonna. Aiemmin pelasin jääkiekkoa ammatikseni 12 vuoden ajan. Jo Urheilu-uran aikana olen toiminut erilaisissa tehtävissä lasten ja nuorten parissa hyvinkin aktiivisesti. Peliuran päätyttyä kouluttauduin toiseen lapsuuden haaveammattiini eli opettajaksi tai tarkemmin sanottuna erityisopettajaksi. Perheeseemme kuuluu vaimon ja itseni lisäksi kolme poikaa (2, 7, ja 10-vuotiaat). Vapaa-aika kuluu siis suurelta osin lasten harrastusten ja muiden lasten touhujen parissa. Viihdyn hyvin myös luonnossa ja erityisesti pidän kalastuksesta. Olen aina ollut luonteeltani utelias ja kiinnostunut kaikesta uudesta . Varmasti osin juuri tästä syystä päädyin opettajaksi Steinerkouluun. Steinerkoulussa on mielestäni erityisen hyvää lapsen ikävaiheen huomioiva opetus sekä tietynlainen kiireettömyys arjessa. Ei ole pakonomaista tarvetta saada tämä aukeama tai tämä kappale loppuun ja käsiteltyä vaan asioihin käytetään niiden vaatima aika. Oppikirjattomuus helpottaa opettajan työtä erityisesti eriyttämisen näkökulmasta. Rauhallinen ja 'kirjavapaa' opetus toteuttaa eriyttämisen ideaa 'kaikille oman tasoista tekemistä' luontevasti ja lähes automaattisesti koulupäivän aikana, sekä jättää tilaa lasten omille mielikuville, ajatuksille, pohdinnoille ja ratkaisuille. Lisäksi monenlainen käytännönläheisyys ja asioiden tutkiminen ja havainnoiminen konkreettisesti erilaisissa ympäristöissä esimerkiksi retkillä, tekee oppimisesta ja opettamisesta todella mukavaa ja antoisaa. Oman lyhyen kokemuksen perusteella Steinerkoulu on ollut todella positiivinen ja mukava kokemus. Koulussa on hyvä ja mukava ilmapiiri lisäksi oma luokkani on aivan mahtava porukka! Iloista syksyä ja sienirikkaita retkiä kaikille! Eki

Kasvitarha koulumme pihalla

Kasvitarha koulumme pihalla Perustimme kasvimaan, oman kasvitarhan. Viime vuoden 3. luokka teki meille kasvatuslaatikoita keväällä. Ne ovat koulun pihalla. Kannoimme ja raahasimme niihin multaa ämpäreillä niin paljon, että selkä tuli kipeäksi. Jokainen sai istuttaa taimia tai siemeniä. Sitten me kastelimme niitä viileällä vedellä. Kasvatimme kesäkurpitsaa, kurkkua, auringonkukkia, kehäkukkia, tilliä, perunaa, salaattia, porkkanaa, punajuurta, ruusupapuja, basilikaa, lehtikaalia, retiisiä, naurista sekä kauraa, ohraa, vehnää ja ruista. Kesä oli hyvä. Kesän aikana viljelyksiä kasteltiin ja hoidettiin.  Kävin kastelemassa äidin kanssa kasvimaata. Osan kastelusta hoiti sade. Kun tulimme taas kouluun, kasvitarha oikein kukoisti.  Siellä oli paljon kasveja, tosi, tosi, tosi paljon!  Minun mielestäni kasvimaa näyttää herkulliselta. Sonjan ja Auran mielestä siellä pitäisi kasvaa karkkia ja keksejä, mutta ei kasva. Alkoi sadonkorjuu. Keräsimme kesäkurpitsat ja kurkut. Touko ja Eemeli löysivät pitkät kurkut. Kreetta löysi täysin pyöreän kurkun. Kokkasimme niistä syötävää. Nyt odotamme, että pääsemme käsiksi herkkuihin. Yhteinen kasvatusprojekti oli mukava. Terveisin 3. luokka

Viikon kasvo: Pia Pale

Viikon kasvo : Pia Pale Olen ollut tekemisissä steinerkoulun ja sen pedagogiikan parissa koko aikuisikäni. Ja vieläkin innostun siitä. Minulla on koulussamme kaksi lasta, viikillä ja seiskalla. Töissä olen Steinerkasvatuksen liitossa, joka on Suomen steinerkoulujen ja -päiväkotien yhteistyöjärjestö. Steinerpedagogiikka on minulle tärkeä asia. Usein saan vastata kysymykseen, että mitä se steinerpedagogiikka oikeastaan on - ja saan kritiikkiä, että vastaan liian pitkällisesti ja monimutkaisesti. Tässä nyt hahmotelma nopeaksi "hissipuheeksi"... Steinerpedagogiikka kasvattaa lasta vapauteen - vapaus ei silti ole metodi steinerkasvatuksessa, vaan päämäärä. Vapauteen kasvaminen tarkoittaa sitä, että sitten myöhemmin, ihan isona, ihminen voi toimia vapaasti ja itsenäisesti, omien oivallustensa pohjalta, eettisesti kestävästi - rakkaudesta tekoon. Tämä on minusta aivan mielettömän hieno päämäärä. Toinen steinerpedagogiikan keskeinen juttu minulle on se, että lasta kasvatetaan kokonaisvaltaisesti. Steinerpedagogiikassa tätä toteutetaan käytännön tasolla, jokaisessa päivässä ja jokaisessa oppitunnissa. Oppiessa käytetään paitsi päätä, niin myös kättä ja sydäntä. Enkä nyt tarkoita vain erilaisten oppimistyylien huomioimista, vaan sitä, että joka päivä koulussa puhutellaan lapsen ajattelua, toiminnallisuutta ja tunne-elämää. Olemme kaikki ajattelevia, tuntevia ja tekeviä olentoja - jokaisessa teossamme tulisi olla sydän ja pää mukana. You got the point? Kolmanneksi pointiksi otan tähän taiteen työtapana ja opetusmenetelmänä. Mikä tekee steinerpedagogiikasta opetustaidetta? Tilanneherkkyys, nyanssien taju, se, että opettaja innostuu ja lapset innostuvat, kuvaileva kertominen, joka herättää voimakkaita mielikuvia, omien mielikuvien pohjalta tehty itsenäinen luova työ - piirtäminen, maalaaminen, kirjoittaminen… Opettaja on oikeastaan opetustaiteilija, joka luo tilanteet, tarinat, mielikuvat - ei vain valmiin oppimateriaalin pohjalta, vaan itse työstäen, eläytyen ja todeksi tehden. Ping! Hissi on perillä... Aloitin viime keväänä oman blogiprojektin: 100 asiaa steinerkoulusta - jossa nostan lisää steinerpedagogiikkaan liittyviä asioita esiin - useammallekin hissireissulle, siis. - Pia Pale OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viikon kasvo: Rehtori Helena Heikkilä

Hei, olen Helena.  Neljäs vuosikymmen steinerkoulussa on alkanut. Toimin rehtorina sekä opetan luokille 7-9 fysiikkaa ja kemiaa. Soitan viulua ja alttoviulua. Vapaa-aikani vietän mieluiten huvilalla Jaalassa: seikkailen metsissä, teen metsätöitä, marjastan ja sienestän. Miten päädyin aikoinaan Steinerkouluun? Hain opettajan tehtäviä. Muutamaan paikkaan pyydettiin haastatteluun. Lahden steinerkouluun päädyin erittäin innostavan keskustelun perusteella. Siellä olin 11 vuotta. Opetin matemaattisia aineita ja myös siellä hoidin rehtorin tehtäviä. Jyväskylässä olen nyt ollut 19 vuotta. Steinerkoulussa on alusta lähtien ollut antoisaa se, että jokaisen opettajan on mahdollista alusta lähtien osallistua pedagogiseen hallintotyöhön oman opetustyönsä lisäksi. Esimerkiksi Lahdessa aivan alkajaisiksi sain olla mukana lukujärjestyksen laatimisessa ja toisena vuonna menin mukaan valtakunnalliseen steinerpedagogiseen yhteistyöhön. Mukavaa syksyä!  

Viikon kasvo: Sarlotta-äiti

Tervehdys! Olen Sarlotta, kolmen steinerkoululaisen äiti. Tyttö aloitti nyt kolkkiluokan ja kaksospojat topun. Hoksasimme Steiner-koulun puolivahingossa, kun kuulimme että siellä alkaa vieraiden kielten opiskelu jo ekaluokalla. Tarkemman tutustumisen jälkeen koulun valinta oli helppoa ja syitä monta. Ehkä tärkeimpinä suhtautuminen lapsiin yksilöinä, oman ajattelun kehittyminen ja vertailun välttäminen, sekä keskittyminen kokonaisuuksiin nippelitiedon sijaan. Vapaalla pojat pelaavat jalkapalloa, sählyä (..ja pleikkaria), sekä breikkaavat ja soittavat kitaraa ja pianoa. Tyttö luistelee, käy partiossa ja soittaa viulua. Ja minä itse luonnollisesti kuskaan. Kuulin juuri eilen uuden sopivan tittelin itselleni – Taxi Mummy. Lisään sen tuonne tittelilistaan Futis-maman perään. Koitan myös itse ehtiä käymään jossain välissä Streetdance tunneilla. Ollaan tosi tavallinen perhe. Opiskelin aikoinaan tietotekniikkaa ja digitaalista kulttuuria. Teen töitä Soneralla IT-projektipäällikkönä. Mies Pete tuunaa äänentoistolaitteita JyväsMedialla ja käy ELYllä pitämässä turvallisuusvarautumisfoorumia. Perheemme asuu Sääksvuoressa. Meille muutti tänä kesänä hamsteri. Se sai nimen Jätski. Voisiko kivempaa olla, kuin pienen söpöpörröisen otuksen hoito. Ei voisi! Steinerkoulussa mukavinta on ihmiset. Lasten kivat kaverit, fiksut vanhemmat ja ajattelevaiset, hymyilevät opet. Elämässä tärkeintä on sisäsyntyinen ilo! Sarlotta  

Steinerkoulu on monipuolinen!

Kuudesluokkalainen tavallisesta koulusta Steinerkouluun vaihtanut oppilas kertoo kokemuksiaan: Parasta on varmaan se, että luokassamme on hyvä ryhmähenki ja hauskat opettajat. Ruokalassa on tosi hyvät ja monipuoliset ruuat. Tavalliseen kouluun verrattuna erilaista on se, että kaikki kirjat tehdään itse. Koko opetustapa on hyvin erilainen. Englanti ja saksa alkaa jo ykkösellä. Meidän koulun ulkoalue on aika pieni, mutta siellä on tosi hyvä valvonta. Pihalla on pienille keinuja ja kiipeilytelineitä sekä palloseinää. Vähän vanhemmille siellä on koripallokenttä sekä penkkejä ja pensaita, vähän niinkuin puistomainen. Yleensä pyörimme pihalla porukoissa ja keskustellaan välillä asioista ja välillä pelataan pallopelejä. Kielten tunneilla on hauska opettaja, jonka kanssa on kiva opiskella. Kielissä puhutaan paljon. Vihkoon tehdään paljon asioita kirjoittamalla sekä piirtämällä. Samalla oppii paremmin asioita. Teemme myös paljon ryhmätöitä, ne ovat tosi hauskoja ja niistä oppii hyvin. Samalla oppii olemaan toisten ihmisten kanssa, vaikka olisimmekin erilaisia ihmisiä. Erilaisuus on vahvuus! Koulussa jokainen oppilas katsotaan yksilönä, saa olla oma itsensä. Steinerkoulu on monipuolisempi kuin tavallinen koulu. Niko 6. lk (2015-2016)

Meidän koulu

Jyväskylän Steinerkoulu on vaalea kivitalo Keskikadulla. Se on iso, lämmin ja mukava, kiva, upea ja hassu, viihtyisä, kaunis, soma, erilainen ja mahtava. Meidän koulussa tehdään kaikki itse. Koulussa on kivaa, koska siellä on paljon mielikuvitusta. Opettajakin on mielikuvituksellinen. Hän kertoo tarinoita. Koulussamme on hyvä opetus. Englanti on parasta. Englannin opettaja on myös apulaisrehtori. Saksan tunteja on jo ensimmäiseltä luokalta. Me tehdään kaikkea kivaa. Retket ovat kivoja. Keskiviikkona on hiihtoa, torstaina on pitkä päivä, perjantai on hauskin päivä. Välitunnit ovat liian lyhyitä. Meidän koulussa on hauskoja kirjoja, hyvä liikuntasali, mukava värikäs luokka ja naulakoita. Siellä askarellaan. Koulussa voi lukea, piirtää, syödä ja laulaa. Koulussa on iso ruokala. Ruoka ja kasvisruoka on hyvää. Hyvä luokka meillä. Erinomainen rehtori. Pihalla on paljon tekemistä. Koulussa on kivoja ja hauskoja ihmisiä, paljon frendejä. Kaikki opettajat on kivoja. Meidän koulu on hyvä. Siellä oppii. Tälläinen meidän koulumme on! 2. luokan oppilaiden kertomaa  ( 2015 - 2016 )