Blogitekstit - sivu 3

Luontoliikunta

Luontoliikunta   Maailman Steiner- ja Waldorf-koulujen yhteiseen kansainväliseen opetussuunnitelmaan kuuluu luontoliikunta olennaisena osana. Myös meillä Jyväskylässä on uuden opetussuunnitelman myötä pyritty lisämään luonnossa tapahtuvaa toimintaa ja viedä oppilaita luontoon. Käytännössä se tarkoittaa alaluokkien retkiä koulun lähimetsissä, purjehdusta, melontaa, suunnistusta, retkiluistelua tai suppailua liikuntatunneilla sekä 9.luokan ekoleiriä Lapissa vaelluksineen tai koko koulun ulkoilu- ja liikuntapäivää. Uuden opetussuunnitelman mukaisia liikunnan perustaitoja pystytään myös loistavasti harjoittamaan ulkona ja vaikka metsässä. Polut, kivet ja kannot, kaatuneet puut ja muut metsien luontaiset haasteet ovat oiva paikka tasapainon, liikkumisen ja kehonhallinnan kehittämiseen. Koulut eri puolilla maailmaa toteuttavat luontoliikuntaa omalla tavallaan ja koulun sijainnilla on iso merkitys miten ja millaista luontoliikuntaa enimmäkseen toteutetaan. Tavoitteena olisi saada luotua oppilaalle luontosuhde, jotta oppilas uskaltaa mennä luontoon ja pystyy toimimaan siellä vaihtelevissa olosuhteissa. Luonto on parhaimmillaan erittäin suuri mahdollisuus ja voimavara meille kaikille!        

5. -luokkalaisten olympialaiset

  5. -luokkalaisten olympialaiset   Suomen steinerkoulujen 5. luokkalaisilla on ollut tapana kokoontua toukokuun lopulla kisailemaan antiikin Kreikan olympialaisten hengessä sekä Tampereelle että pääkaupunkiseudulle. Jyväskylän steinerkoulu on osallistunut Tampereella järjestettäviin kisoihin. Lajeina ovat olleet kiekonheitto, keihäänheitto, pikajuoksu, maraton, pituushyppy ja paini. Oppilaat opiskelevat luokanopettajan johdolla Kreikan historiaa ja lajeja harjoitellaan liikuntatunneilla. Olympialaiset ovat olleet erittäin onnistuneita tapahtumia- niin tänäkin vuonna. Kahteen päivään mahtui mukavia kohtaamisia muiden kaupunkien steinerkoululaisten kanssa, lajiharjoittelua ja rehtiä kilpailua sekä kilpailijoiden kannustamista ja tsemppihenkeä. Kiitos Tampere!

Steinerkoulun kesäpiha

  Steinerkoulun kesäpiha   3. luokan oppilaiden mietteitä rakennustyön äärellä. Me teemme luokan kanssa piharakennelmia. Rakennamme ne puusta.  Rakennamme esimerkiksi pergolan ja penkkejä. Uskon, että pergolasta tulee tosi hieno.  Pergola muistuttaa pientä mökkiä, jossa on kuisti. Siihen tulee neljä tukipilaria. Siinä on tasakatto. Siinä voi viettää aikaa kesällä.    Olen odottanut rakennusprojektiamme kauan. Meidän luokka toimii hyvin yhdessä. Teemme töitä vuorotellen, yksi ryhmä kerrallaan. Luokka on jaettu neljään ryhmään.  Joka maanantai, keskiviikko ja torstai ryhmät menevät rakentamaan.   Neelan isä toi meille rakennuslavoja   Minä ja Kaarna kannoimme puulavoja penkkejä varten. Jotkut sahasivat. Työ on edistynyt hyvin.   Olemme sahanneet puisia lavoja penkkeihin sopiviksi. Se oli helppoa. Seuraavaksi haluaisin maalata penkit. Kun olemme kiinnittäneet lavat paikalleen, me maalaamme ne.   Penkkejä oli hauska rakentaa. Ne ovat koivun alla. Niistä tulee hienot. Jokaisen penkin väliin tulee kasvatuslaatikko. Tahtoisin, että joku penkeistä olisi keltainen.    Me tehdään penkit niin, että laitetaan kolme lavaa päällekkäin ja yksi pystyyn. Minä ja Nico saatiin porata akkuporakoneella. Penkkien selkänojan taakse jää tyhjää tilaa. Sinne laitetaan kukkia.   Pergolan seinät on jo rakennettu. Se on vielä puunvärinen. Seuraavaksi tehdään katto. Ope neuvoo miten se tehdään. Minä tahtoisin, että pergola maalattaisiin turkoosiksi.( Pergolan voisi maalata vihreäksi, koska se sopii kasveihin.) Laitamme pergolan katosta roikkumaan kukkaruukkuja.   Penkkien selkänojien taakse jää tyhjää tilaa. Sinne laitetaan kukkia. Minusta olisi kiva, jos penkeistä tulisi valkoisia.( Minä haluaisin, että ne maalattaisiin sateenkaaren värisiksi.)    Rakentaminen on kivaa! Jännittää minkälaisia niistä tulee!  

Maalaismarkkinat 2017

  Maalaismarkkinat 2017   Koulussamme on aina näin vapun tienoilla iloista kuhinaa ja touhua, kun kolmasluokkalaiset, jotka ovat vuoden aikana tutustuneet vanhan ajan elämään, suunnittelevat ja järjestävät pienimmille oppilaille maalaismarkkinat vanhan ajan tyyliin. Tänä vuonna markkinoilla oli monenlaista nähtävää ja koettavaa. Siellä saattoi tavata ennustajan tai kylän pormestarin ja pyörittää onnenpyörää. Kahviloita oli kaksikin, toinen pannukakkukievari ja toinen perinteinen sokerileipurin puoti. Molemmissa sai erittäin hyvää palvelua, sillä kahviloissa oli pöytiintarjoilu, kuten ennen vanhaan. Jos kaipasi taukoa markkinahulinasta, pääsi "hevoskärryllä" toiseen pajaan, jossa sai mm. kalastella tai vaikkapa istahtaa muotokuvapiirtäjän tuoliin. Vanhan ajan teeman kruunasi upeat roolivaatteet. Jokainen markkinamyyjä oli pukeutunut teemaan sopivasti. Myös markkinaväki toi omaa väriä ja eloa tapahtumaan naamiaisasuillaan. Tänävuonna markkinoilla liikkui myös toimittajia, joina toimivat 4.luokan oppilaat. He haastattelivat ennen tapahtumaa 3.luokan oppilaita ja kokosivat tunnelmia markkinapäivältä. "Kolmannen luokan oppilaiden fiilikset olivat hyvät" "Heitä inspiroi viime vuotiset markkinat ja he olivat keksineet itsekin paljon uutta." "Tekemistä oli paljon ja näytti tosi hyvältä!" "Tosi iloinen tunnelma!"

Oppilaspalaute

  Oppilaspalaute   Vietimme koulussamme Minun Suomeni -viikon. Meistä kaikista henkilökunnan jäsenistä viikko oli erittäin antoisa. Halusimme kuulla myös oppilaiden mielipiteet viikon onnistumisesta. Tässä ne nyt ovat, 1.- 7.luokan palautteet sellaisenaan kaikkine kielikukkasineen, olkaa hyvä! Liput: Oli kiva kun me askareltin lippuja. Tehtiin eri maitten lippuja. Oli mukavaa. Yleistä: Työpajat oli kivoja. Kaikki pajat oli kivoja. Tosi kiva viikko, paljon kivaa. Kivoja ja vähän haastavia pajoja. Oli kyllä mahtavaa. Kaikki oli kyllä kivaa mutta perinneleikit ja kahoot oli ykköset. Opin paljon uutta. Koko viikko on ollut kyllä kiva. Oli kivaa auttaa kummeja. Kummien kanssa oli kivaa. Kivaa oli karjalanpiirakka pajassa kun ne sai syödä kivaa oli myös runopajassa vaikkei niitä saanut syödä. Tosi kiva kun oli erilaista kun normaalisti koulussa. Lisää pajatöitä, -päiviä ja teemaviikkoja! Kaikki pajat oli tosi opettavaisia. Olis kiva itse järjestää pajoja - ihan sama millasia. En tahdo itse järjestää pajoja, mutta niihin on kiva osallistua. Lisää tämmöistä! Liikunnallisia pajoja voisi olla enemmän. Ilmaisu: Oli kivaa kun sai näytellä. Oli kivaa kun tehtiin näytelmä joka kertoi ketun,suden ja karhun kaskenkaadosta. Ilmaisupaja oli ihan ok. Oli hauska näytellä käsinukeilla. Oli liian vähän aikaa. Kollaasi: Lemppari oli kollaasipaja. Oli kivaa viimeistelimme muiden ryhmien työt. Maisemaikkunat oli kivoja. Kahoot: Kahoot oli paras. Oli kivaa kun pelasimme arvoitus peliä. Lempipaja oli tietovisa. Meidän lempipaja oli ipad tietovisa. Parasta oli tapletti paja. Minä tykkäsin sellaisesta peli jutussa jonka nimi oli kahoot. Perinneruoka: Leivoime riisipirakoita, koska ne on suommen perusruoka. Leipominen oli tosi kivaa. Leivonta oli tosi hauskaa. Luultiin että leipominen olisi tylsää, mutta se oli tosi kivaa. Piretiin pyörele paperille ruokkia. Karjalanpiirakat oli tosi hyviä! Me saatiin maistaa. Oli mukavaa tehdä karjanlanpiirakoita. Tehtiin karjalanpiirakoita ihan itse. Piirakat oli todella hyviä. Kerrottiin selkeesti sai ite tehä ja vielä oppikin! Hommat onnistu hyvin ja mukavaa oli. Pelit ja Leikit: Erikin luokassa leikitiin kivoja leikkejä. Pelipaja oli tosi kiva. Pelipaja oli aika haastava. Leikitiin vanhoja leikejä. Pidin vanhat leikit paja oli  paras. Paras oli perinneleikkipaja koska leikittiin niin paljon. Kalaleikki oli paras. Leikit ja pelit oli kaikiista paras. Sokko leikki oli hassua. Oli kiva miettiä ja kuulla miten ja millä leikittiin 100 vuotta sitten. Runopaja: Minun mielestä runopaja oli todella hauska, koska tehtiin parien kanssa runo. Tehtiin parin kanssa hassu runo. Runopaja oli mukava ja tosi hauska. Runopaja oli mun lemppari. Aika tylsä, liikaa kaikkea sähellystä. Kansainvälisyys: Kaikki pajat oli kivoja ja ruokamaistelut parhaita. Oli kivaa kun osassa pajoissa oli niitä vanhempia kertomassa. Pajoissa olisi voinut olla lisää aktiviteetteja tuntui välillä aika tylsältä. Makupalat ihan parasta. Hyviä vohveleita. Tosi hyvä juttu sai paljon tietoa monista maista. Välillä alkoi pitkästyttää. Hyvin mielenkiintoinen päivä. Toisen välitunnin/tauon olisi ehkä tarvinnut. Opin monia sanoja. Espanja oli paras. Paras oli ylivoimaisesti USA/Kanada. Opittiin paljon uusia sanoja ja muutakin hyödyllistä. Lempijuttuni oli maistiaiset. Opin uusia kieliä. Paras oli Venäjä siellä oli hyviä suolakurkkuja. Oli ihan sika kivaa. Haluaisin paljon lisää samanlaisia päiviä. Venäjä pajassa Emilia soitti pianokonsertin, oli tosi kivaa. Koko päivä oli mahtava. Olisi tosi kiva joskus toistekki tehdä tällaista koska oli niin kivaa. Eri maat ja niiden kulttuurit kiinnostavat minua kovasti. Senegal oli kiva kun siellä oli hirssi puuroa. Mä tykkäsin paljon. Kulttuuripäiviä sais olla enemmänki. Oli hauskaa oppia eri maiden uskonnoista, ruuista ja kielestä! Keskiviikon runopajassa oli hauskempaa kuin tiistaina. Keskiviikon runotyöt oli kivoja, mutta ohjeet eivät olleet samat kaikille. Tiistain pajan nettitehtävähommat olivat hauskoja ja haluaisin, että näitä tehtäisi lisää. Tiistain nettitehtävät oli tylsintä ikinä.

Kieliloikka

  Kieliloikka   Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa... Tuo vanha sanonta pitää niin hyvin paikkansa, ainakin mitä tulee kieltenoppimiseen. Tieteellinen tutkimuskin on puoltanut ajatusta jo pitkään, mutta saadun tiedon hyödyntäminen koulumaailmassa on kestänyt yllättävän kauan. Koulut ovat tehneet pieniä kokeiluja kieltenopetuksen varhaisesta aloittamisesta jo vuosia, mutta vanha käytäntö on istunut aika tiukassa. Kunnes valtiovalta otti kieltenopetuksen varhentamisen ja lisäämisen yhdeksi kärkihankkeekseen tarjoten opetuksenjärjestäjille haettavaksi erityisavustusta kieltenopetuksen kehittämistä ja toteuttamista varten, etenkin perusopetuksen alaluokilla, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Tähän syöttiin Jyväskylän steinerkoulukin tarttui ja pääsi mukaan hankkeeseen heti sen ensimmäisellä hakukierroksella. Saatu avustus mahdollistaa kieltenopetuksen aloittamisen esiopetuksessa kahdessa steinerpäiväkodissa, Pikku-Otavassa ja Tähtitarhassa. Koulun puolella alaluokkien englannin ja saksan opetusta pystytään lisäämään ja lisäksi ruotsin kielen opetuksen aloittamista pystytään varhentamaan. Kun mediassa puhutaan koulumaailmaa ravistelevasta digiloikasta, tämä se vasta loikka onkin, varsinainen kieliloikka! Steinerkouluissa on koko niiden olemassaolon ajan, siis miltei 100 vuotta, opetettu kahta vierasta kieltä. Jyväskylän steinerkoulussa opetetaan 1. luokasta lähtien saksaa ja englantia. Kielten kautta välittyy valtava määrä kulttuuria ja ymmärrystä ympärillä olevasta maailmasta ja sen ilmiöistä. Erilaiset kielet tukevat toinen toisiaan ja niiden vertailu keskenään aukaisee pikku hiljaa uusia väyliä ja mahdollisuuksia kielen rakenteiden ja ilmausten oppimiselle. Varhaisessa kieltenoppimisessa ei ole kyse niinkään siitä, että mitä pitäisi opettaa, vaan ennen kaikkea kysymyksestä miten opetuksen pitäisi tapahtua. Opiskeltavan aineksen pitää tietenkin olla lapselle tuttua ja turvallista, hänen ikäiselleen sopivaa, mutta muuten rajana on taivas, kun vain käytössä on oikea tapa opettaa. Meidän ihmisten vuorovaikutuksessa on lukuisia tilanteita, joissa tarvittavien kielellisten ilmausten harjoittelu on mahdollista ihan tavallisessa arjen kanssakäymisessä. Laulut, lorut ja leikit antavat luonnollisen tavan harjoitella sekä kielen rakenteita, sanastoa että muita kyseiselle kielelle tyypillisiä ilmauksia. Kun opetustilanteeseen liitetään vielä liikkeet ja toiminnallisuus aina kun se on mahdollista, kieltenoppiminen vastaa lapsen ikäkautta ja kehitysastetta. Oppiminen tapahtuu ryhmässä, ilman paineita yksilösuorituksesta. Lapselle tarjoutuu mahdollisuuksia näyttää osaamistaan, mutta häntä ei pakoteta siihen. Ja sokerina pohjalla tai kirsikkana kakun päällä, lapselle tyypillinen into ja riemu uuden oppimisesta tarjoavat loistavan lähtökohdan uuden kielen oppimiselle. Tällainen tapa oppia kieltä jäljittelee lapsen luonnollista tapaa oppia äidinkieltään. Pieni lapsi oppii kieltä kuuntelun, puhumisen, kirjoittamisen ja viimeiseksi lukemisen kautta. Kieltenopiskelun eri työskentelytavat otetaan käyttöön vähitellen iän ja taitojen karttumisen mukaan. Motivaation merkitys uuden oppimiselle on kiistaton. Kun oppiminen tapahtuu turvallisessa, kannustavassa ilmapiirissä, kenenkään ei tarvitse arastella tai jännittää osaamistaan tai osaamattomuuttaan. Pelko epäonnistumisesta lienee suurin motivaation sammuttaja ja sitä varhaisessa kieltenopetuksessa pyritään välttelemään viimeiseen asti. Jyväskylän steinerkoulun ottama kieliloikka on hieno mahdollisuus uuden kokeiluun ja kieltenopetuksen kehittämiseen. Steinerpedagogiikan parissa eri kouluilla on kokemusta alaluokkien kieltenopetuksesta sekä sen haasteista ja mahdollisuuksista jo pitkältä ajalta mutta nyt olemme astumassa kohti uusia ulottuvuuksia. Valtakunnallinen hanke avaa mahdollisuuksia kurkistaa lapsen kehityksessä ja kieltenoppimisessa aikaan ennen koulun alkua. On varmasti koko maan mittakaavassa ainutlaatuista, että lapselle tarjoutuu mahdollisuus tutustua kieltenoppimisen upeaan ja mielenkiintoiseen maailmaan saman pedagogisen lähestymistavan tarjoamalla tavalla koko pitkän koulupolkunsa ajan, aina esiopetuksesta perusopetuksen loppuun asti. Kielihankkeen ponnistuslaudalla, valmiina loikkaamaan Paula

Kansainvälinen Jyväskylän steinerkoulu

  Kansainvälinen Jyväskylän steinerkoulu   Australiassa 60, Aasiassa 61, Afrikassa 22, Amerikassa 215 ja Euroopassa 734, joista Suomessa 26. Koko maailmassa 1092. Niin mitä? No, steinerkouluja. Kouluja, jotka on perustettu vanhempien aloitteesta tuomaan vaihtoehto perinteisen perusopetuksen rinnalle. Eri maiden luvut vaihtelevat melko suuresti, sillä maassa vallitseva koulutuksen rahoituspolitiikka ja taloudellinen tilanne vaikuttavat suuresti innokkuuteen ja mahdollisuuksiin perustaa yksityiskouluja. Suomessa steinerkoulut toimivat perusopetuslain ja lukiolain alaisina noudattaen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita. Valtio maksaa kouluille oppilaskohtaisen valtionavustuksen saman määräisenä kuin muillekin opetuksenjärjestäjille. Jokaisella koululla on oma opetussuunnitelma, joka on laadittu huomioiden esim. koulun maantieteelliset olosuhteet. Eri kouluilla on omia painopistealueitaan. Näille toteutuksille on yhteistä se, että ns. punainen lanka on yhteinen kaikille maailman steinerkouluille. Steinerkoulun opetussuunnitelman ytimenä on ikäkausiopetus. Oppiminen seuraa lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä. Ikäkauden huomioiminen näkyy kaikessa: opetustilassa, opetusmenetelmissä, käytettävissä materiaaleissa ja opetussisällöissä. Olen vieraillut muutamissa Euroopan steinerkouluissa, osassa oppilaidenkin kanssa. Hämmästys oli aina suuri heidän huomatessaaan, että koulun käytävillä ja luokissa oli tuttuja asioita heidän omasta koulustaan. Ja onhan meille tullut oppilaita maailman muistakin steinerkouluista. Näihin kansainvälisen steinerkoulun opetussuunnitelman asioihin voi tutustua lukemalla esimerkiksi teosta Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma (Rawson & Richter, 2004) . Maailman steinerkoululiike täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Suomeen ensimmäinen koulu perustettiin 1950-luvulla ja 1980-luvulla uusia kouluja syntyi oikein vauhdilla. Jyväskylän steinerkoulu juhlii ensi vuonna 35-vuotiasta taivaltaan. Steinerkouluja on kautta aikain ihmetelty, kummasteltu ja kritisoitu, mutta myös kiitelty. Aina on riittänyt niitä, jotka ovat nähneet erilaisuuden voimavarana. Vähitellen jo 100 vuotta käytössä olleet ajatukset ovat siirtyneet myös valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Jakso-opetus, varhainen kieltenopetus, ilmiöoppiminen, toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja osallistaminen ovat uusien, viime syksynä luokilla 1-6 voimaan tulleiden, opetussuunnitelmien keskeisiä termejä. Myös jatkuva formatiivinen arviointi, sanalliset arvioinnit, arviointikeskustelut ja vasta perusopetuksen yläluokilla annetut numeroarvioinnit ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Kaikki tämä sekä taito- ja taideaineiden monipuolinen opetus, laaja-alainen oppiminen ja eri oppiaineita yhdistävät monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat olleet steinerkoulujen arjessa jo kauan. Siis ympäri maailman. Nyt niitä kehitetään kaikissa kouluissa ja uudistukset siirtyvät yläluokille vuosi kerrallaan. Lukuvuonna 2019-2020 kaikki perusopetuksen luokat ovat uuden opetussuunnitelman piirissä. Myös Jyväskylän steinerkoulussa. Steinerkouluissa tehdään innokasta kehittämistyötä, jotta ympäri maailmaa käytössä olevat pedagogiset ajatukset saataisiin mahdollisimman monipuoliseen ja hyvään, oppilaan etuja palvelevaan käyttöön. Unohtamatta paljon puhuttua digiloikkaa. Myös Jyväskylän steinerkoulussa hyödynnetään ja kehitetään tvt:n mahdollisuuksia oppimisen välineenä. Ensi syksynä tehtävänsä aloittava digitutor jakaa osaamistaan kaikille opettajille seuraten tvt:n jalkautumista uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Onko koulussa jotain muuta kansainvälistä? Kyllä, sillä Jyväskylän steinerkoulun kouluväki on hyvin monikulttuurista. Vietimme taannoin monialaisena oppimiskokonaisuutena Minun Suomeni -viikkoa, joka päättyi kansainvälisyyspäivään, jossa esittäytyivät kaikki ne maat, joihin koulun oppilailla tai heidän vanhemmillaan on yhteyksiä. Maita ja kieliä kertyi kymmenkunta. Oppilaat ja vanhemmat osallistuivat päivän toteutukseen ja saamamme palaute on ollut hyvin positiivista. On todellinen rikkaus olla osana kansainvälistä koulua kansainvälisessä koululiikkeessä! Paula [caption id="" align="alignnone" width="768"] Kuva: Kristofferskolan.[/caption]   Ruotsin vanhin ja suurin steinerkoulu, Kristofferskolan, jossa koulumme oppilaita ja opettajia on vieraillut lukuisia kertoja.

Minun Suomeni -viikko

  Minun Suomeni -viikko   Moi Viime viikolla vietimme koulussamme Minun Suomeni -viikkoa. 1. ja 2. luokka aloittivat teeman heti maanantaina askartelemalla koulun käytävän seinille upeat lippunauhat. Lippunauhojen lipuissa olivat edustettuina kaikki koulussamme edustettuina olevat kansallisuudet ja kulttuuritaustat. Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina oppilailla oli edessään Minun Suomeni -pajoja. Pajoissa kierrettiin eri-ikäisten oppilaiden sekaryhmissä (1-6 luokkalaiset omissaan ja 7-9 luokkien oppilaat omissaan). Pajoja oli monenlaisia ja tekemistä paljon. Oppilaat pääsivät mm. piirtämään ja leipomaan suomalaisia perinneruokia, leikkimään perinneleikkejä, kirjoittamaan blogia, valokuvaamaan ja luomaan yhteisiä kollaasitaideteoksia Suomen vuodenajoista.   Pelit ja leikit -paja Itse isännöin Pelit ja leikit -pajaa. Pajassani pohdittiin ensin, millaista lasten elämä on ollut Suomen itsenäistyessä 100 vuotta sitten. Tämän jälkeen mietittiin, millaisia leluja on ollut käytössä ja lopuksi yritettiin keksiä leikkejä ja pelejä, joita näillä välineillä voi leikkiä. Viimeinen ”työvaihe” oli sitten leikkien ja pelien kokeileminen käytännössä. Etukäteen olin hieman epäileväinen, kuinka isommat (5. ja 6. luokan oppilaat) jaksaisivat pohdintoihin ja ennen kaikkea leikkeihin osallistua. Käytännössä sain kuitenkin huomata(taas kerran), kuinka väärässä aikuinen voikaan ennakkoluuloineen olla. Isommat oppilaat pohtivat ansioituneesti menneiden aikojen elämää, olivat todella tehokkaita ideoimaan pelejä ja leikkejä ilman nykyaikaisia välineitä ja ennen kaikkea, he olivat TODELLA innokkaita leikkijöitä. Oli mahtavaa nähdä, kuinka oppilaat vapautuivat itseään pienempien oppilaiden seurassa ja heittäytyivät mukaan leikkien riemuun. Tämä on juuri opettajan työn parhaita puolia: välillä me aikuiset toimimme opettajina mutta välillä asetelma kääntyy päälaelleen ja opettajasta tulee oppilas. Niin tässäkin tapauksessa. Viikon jälkeen jäin vielä miettimään tätä, minutkin yllättänyttä, isompien oppilaiden innokasta ja riemuisaa leikkimistä. Kuinka moni saa tällaisia mahdollisuuksia vapaa-ajallaan? Kuinka monen arjessa on aikaa ja tilaa normaaleille leikeille, ilman aikuisten ohjausta tai sähköisiä apuvälineitä? Kuinka moni oppilaista ”kehtaa” leikkiä tällaisia leikkejä omassa kaveripiirissään? Selväksi kuitenkin tuli, että tällaisia leikkejä yhä tarvitaan. 11-13-vuotias on kuitenkin vielä lapsi, vaikka välillä muuta yrittää antaa ymmärtää…   Monikulttuurisuuspäivä Perjantaina vietimme koko koulun monikulttuurisuuspäivää. Kaikki oppilaat luokilta 1-9 oli jaettu sekaryhmiin, jotka kiersivät pajoissa koko aamupäivän. Pajoissa esiteltiin jo käytävän lippunauhoista tutut valtiot eli kaikki maat, joilla on edustusta kouluyhteisössämme. Pajoissa oppilaat saivat perehtyä kyseisten maiden kieleen, kulttuuriin, maantietoon, ruokiin jne. Mikä hienointa, olimme saaneet suurimpaan osaan pajoista oppilaita tai heidän vanhempiaan esittelemään omaa kulttuuriaan. Suurkiitokset kaikille näille vanhemmille ja oppilaille, jotka rikastuttivat pajojen antia omalla panoksellaan. Jokainen koulumme oppilas tai lähiyhteisömme jäsen on arvokas ja hyväksytään yhteisöömme omana itsenään taustastaan riippumatta. Tästä voimme olla yhdessä iloisia ja ylpeitä. Eki

Minun Suomeni

Minun Suomeni Ensi viikolla koululla vietetään teemaviikkoa. Maanantaista torstaihin Minun Suomeni -teeman alle mahtuvat sulassa sovussa niin valokuvaus- kuin kirjoituskilpailu sekä työpajoja laidasta laitaan. Työpajoissa pääsee tutustumaan perinteisiin suomalaisiin leikkeihin, lauluihin ja ruokiin, tekemään kollaaseja sekä kirjoittamaan blogia tai harjoittelemaan työskentelyä verkkotyöpajassa. Perjantain teemana on kansainvälisyys ja silloin tutustumme ainakin kaikkiin niihin kulttuureihin, joista koulussamme on oppilaita. Vieraat kielet ovat silloin myös pääosassa ja näkyvät sekä kuuluvat koulun käytävillä. Viikon tuotoksia tullaan dokumentoimaan ja esittelemään blogissa sekä koulun fb-sivuilla tulevien viikkojen aikana. Mutta nyt jaan ihan itse haikuoimani tekeleen kanssanne, olkoon se vaikka rohkaisuksi yläluokkien kirjoituskilpailuun osallistuville; Koulu on vaiti Ilo lähestyy Kevein askelin Työn iloa kaikille pajoja sekä kilpailuja suunnitteleville ja niihin osallistuville! - Jaana

Väriterapiaa

  Väriterapiaa   Olemme kuudennen luokan valinnaisen käsityön tunneilla tutustuneet tänä vuonna väreihin ja erilaisiin kankaankuviointitekniikoihin. Aurinkomaalauksella ja solmutekniikalla olemme maalanneet kankaita koristetyynyihin, hedelmiä ja juureksia olemme käyttäneet leimasimina painaessamme pellavaliinoja. Viimeisenä tekniikkana liisterikuvioimme ja marmoroimme paperia, jotka käytimme kirjan kansiin japanilaisessa kirjansidonnassa.