Blogitekstit

Parasta Jyväskylässä

Parasta Jyväskylässä   Kotiseutu on isänmaan sydän: sen pohjalta lähtee se tie, jota myöten ihmisyys astuu, liki toistansa kansoja vie. Martti Korpilahti   Koulumme 4. luokka kuvailee kotikaupunkiaan tähän tapaan: Parasta Jyväskylässä On kiva asua Keski-Suomessa! Tämä on niin kaunis kaupunki. Tykkään Jyväskylästä, koska olen syntynyt siellä. Parasta on se, että minä saan asua täällä. Täällä on paljon nähtävää ja koettavaa! Parasta Jyväskylässä on klo 20.00 kuuluva Harjun soitto, koska se kuulostaa niin hienolta. Jyväskylässä parasta on koti, jossa on koirat ja kaikkea kivaa (vaikka välillä kuolettavan tylsää). On hyvä, että asun Jyväskylässä, koska koulu on lähellä. Jyväskylä on turvallinen paikka, koska…en tiedä, aa! Koska se on pieni ja siellä ei ole ruuhkaa. Ja Jyväskyläläiset ovat mukavia, koska heillä ei ole mitään harmeja. Kivaa Jyväskylässä on meidän läheinen puisto, jossa on paljon telineitä ja meidän läheinen metsä, koska siellä on kiviä ja meidän piha, koska siellä on ruohoa. Minusta parasta Jyväskylässä on Muuratsalo, koska minä asun siellä. On kiva kun on paljon järviä. tykkään asua Muuramessa, koska se on lähellä Jyväskylää ja Jyväsjärvi on kiva, koska se on osa Päijännettä. Jyväskylässä on monta liikuntamahdollisuutta esim. Hipposhalli, Hutunki ja Aalto-Alvari. Täällä on mahdollisuuksia harrastaa kaikenlaista, kuten sukeltamista. Jyväskylässä on Tramppapark, jossa on mukava käydä. Kotimme lähellä on Mäki- Matti, jossa on hyviä leikkipaikkoja. Tykkään Laajavuoren kylpylästä, koska siellä on monta hienoa saunaa, josta lempparini on ehkä ruususauna, ja altaatkin on mukavia. Kaupunginteatterissa on kiva käydä katsomassa näytöksiä. On kivaa, että täällä on elokuvateatteri, koska jos on tylsää, niin voi mennä sinne. Pidän Jyväskylän kuvataidekoulusta, koska saan opetella siellä koko ajan kaikkea uutta taiteesta. Jyväskylässä on kiva keskusta. Täällä on niin paljon ravintoloita mistä valita. Keskusta on minulle tärkeä osa Jyväskylää, sillä siellä voi käydä ostoksilla. Täällä voi käydä shoppailemassa, kun on paljon kauppoja. Pienikamari on kiva paikka, koska tykkään ostaa sieltä välillä jotain uutta meidän nukkekotiin. En ole vielä käynyt Teeleidissä, mutta se reissu on äidin kanssa suunnitteilla, mutta uskon että pidän siitä, koska pidän teestä. On museoita, kivoja tapahtumia ja mahtavia kouluja Kirjasto on hauska. On ilmaista nettiä ja kirjoja. Minä tykkään hautausmaasta, koska se tuo jotenkin vanhan Jyväskylän mieleen. Tykkään Nenäinniemestä, koska siellä on minun mummolani. Tykkään Harjusta, koska opin siitä niin paljon. Minä tykkään Graffititunnelista, koska siellä saa laillisesti maalata. Aalto-Alvari on mukava paikka. On kiva hyppiä hyppytornista. Jyväskylässä on paljon hyviä uimarantoja, jossa on kiva uida. Köhniöllä on kiva pulikoida. Ladun-Majan uimaranta on parasta, koska siellä on laituri ja tosi kirkasta vettä. Tykkään Jyväsjärvestä, koska siellä on hyvä luistella talvella. Jyväskylässä on myös paljon korkeita vuoria, josta on hyvät maisemat. Tykkään metsistä, koska niissä voi retkeillä. Parasta ovat metsät, koska siellä saa olla rauhassa. On kiva käydä myös Harjun stadionilla, koska siellä on jalkapallo-otteluita. Välillä käyn Lutakossa, koska olen asunut siellä. Tykkään kaikista kasveista, koska ne ovat todella kauniita. Täällä on vesistöt ja metsät lähellä. On raikas ja ihanan viileä ilmasto. On kivaa kun on niin paljon metsiä, joissa voi rakennella majoja. Minun mielestä Haukkalan lähteellä on mukavaa, koska sieltä saa ihanan raikasta vettä ja koska käymme siellä meidän koiran kanssa ja juoksutamme sitä lähteen metsässä. Tourujoella on kiva kävellä polkua pitkin. Metsässä on kiva pyöräillä, varsinkin hiekkamontuilla. Sitten pidän myös Rautpohjan alueesta, koska asumme siellä ja koska toisella puolella kerrostaloa on Vasikkavuori, jossa laskemme talvisin. Täällä on paljon vilskettä ja vilinää, mutta myös luontoa. Jyväskylästä on lyhyt matka Helsinkiin Tampereelle sekä useampiin Suomen isoihin kaupunkeihin. Täällä on ollut paljon merkittäviä henkilöitä ja paljon jazzmuusikoita. Täällä on parasta kaikki kaverit, joiden kanssa voi leikkiä. Täällä ihmiset auttavat paljon toisiaan. Yksi kiva juttu on se, että mumi asuu lähellä koulua. Täällä on mahdollisuus opiskella. Mielestäni parasta Jyväskylässä on koulunkäynti, koska siellä näkee kavereita. Tykkään Steinerkoulusta, koska se on rakennettu hyvälle paikalle. On kiva kun on steinerkoulu. Kaikista parasta Jyväskylässä on oma koti, sillä siellä on turvallista. Jyväskylässä on todella mukava asua, en tahdo minkään muuttuvan.                      

Kun kylästä tuli kaupunki

Kun kylästä tuli kaupunki   Luokassamme vieraili valokuvaaja Jussi Jäppinen näyttämässä kuvia Jyväskylän historiasta. Oppilaat muistelivat kirjoitelmissaan vierailua seuraavin miettein:   Jussi Jäppinen tuli näyttämään kokoamiaan kuvia Jyväskylästä. Kuvia oli paljon. Oli oikein mielenkiintoista, kun sai nähdä monia kymmeniä vuosia vanhoja kuvia. Hän näytti vanhan kuvan Kävelykadusta, Vaasankadusta ja Mäki-Matista, kirkoista ja puutaloista. Kuvissa näkyi Harju, vanha kirkko, Jyväsjärvi ja maalaistaloja. Joku oli piirtänyt Harjulta katsottuna vanhan Jyväskylän. Kuvat olivat mustavalkoisia. Jussi kertoi kuvista mitä valkokankaalla oli ja minä vuonna ne oli otettu. Joihinkin vanhoihin kuviin hän oli miksannut nykyisyyttä. Osa kuvista oli piirrettyjä ja toiset taas otettu kameralla. Hän näytti meille kuvia Jyväskylästä ennen ja nykyään. Kuvissa oli todella iso ero. Esimerkiksi keskusta näytti täysin erilaiselta. Siellä näkyi myös Jyväskylän vanha kartta. Talojen välissä oli puita isojen tulipalojen varalta. Minulle tuli uutena se, että Jyväskylässä oli Tourujoen kohdalla raja. Oli hienoa nähdä se kirkko, joka me oltiin piirretty. Löysin yhdestä kuvasta kerrostalon, jossa minä asun. Meidän koulurakennus on ennen ollut tyttökoulu Jussi kertoi, että Jyväskylä ei ollut ennen kaupunki. Aloitimme siitä kun Jyväskylä oli vain kyläpahanen. Sitäkin ennen ei ollut edes kylää. Sodan jälkeen Jyväskylän asukasluku kasvoi huomattavasti. Hänen esittelemät jutut olivat kiinnostavia. Hän on hyvä valokuvaaja. Esitys oli mahtava. Tunnista oppi paljon. Oli kivaa. Lopuksi hän antoi meille itse piirtämänsä kartan vanhasta Jyväskylästä Jyväskylä on upea paikka!      

Kieltenopiskelu on kivaa!

Kieltenopiskelu on kivaa!   Näin kuului ensimmäinen vastaus, kun kyselin viime viikolla 1. luokan oppilailta, mitä mieltä he ovat kieltenopiskelusta, kun syyslukukaudesta on kulunut muutama viikko. Jo viime toukokuussa pääsin kieltenopettajana kurkistamaan esiopetukseen vierailemalla Pikku-Otavassa ja Tähtitarhassa opettaen eskareille muutaman kerran englantia ja saksaa. Kevään eskarit ovat jo koululaisia, jotka jatkavat kieliopintojaan täällä koulun puolella. Päiväkodeissa uudet esikoululaiset ovat päässeet aloittamaan tutustumisensa kielten kiehtovaan maailmaan. Koulun puolella 1. ja 2. luokan oppilailla on englantia ja saksaa aiempaa hieman enemmän ja 4. luokan oppilaat ovat aloittaneet ruotsin kieleen tutustumisen. Kaikki tämä on osa Suomen hallituksen kärkihanketta kieltenopetuksen varhentamiseksi ja lisäämiseksi. Ilokseni voin todeta, että kaikki hankehakemukseen kirjatut suunnitelmat on saatu toteutetuiksi ja nyt voin keskittyä uusien oivalluksien etsimiseen ja toivon mukaan myös löytämiseen. Hanke on saanut minut pohtimaan yhä uudelleen mm. millainen pedagogiikka parhaiten tukee varhaista kielenoppimista, mitä varhaisella kielenoppimisella saavutetaan ja miten se vaikuttaa kielitaidon kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Entä kielitietoisuus ja monikielisyys? Hanke on valtiovallan puolelta suunniteltu kaksivuotiseksi. Toivottavasti tuo aika riittää osoittamaan kieltenopetuksen varhentamisen ja lisäämisen tarpeellisuuden niin, että nyt kokeillut ratkaisut jäävät vakiintuneeksi osaksi kieltenopetusta, tavalla tai toisella. Uusi opetussuunnitelma on nyt voimassa luokilla 1-7 ja se on tuonut mukanaan paljon toiminnallista, liikunnallista ja oppilaita enemmän osallistavaa toimintaa kaikkiin oppiaineisiin. Alaluokkien kieltenopetuksessa erilaiset laulut, lorut, leikit, pelit ja kaikenlainen toiminnallisuus tuo oppitunteihin välillä vilskettä ja vilinää siihen malliin, että opettajakin puuskuttaa hengästyneenä ja posket punaisina. Kyselin alaluokkien oppilailta heidän mielipiteitään kieltenopiskelusta ja sain seuraavanlaisia vastauksia. Vastaukset on kirjattu mahdollisimman tarkasti oppilaiden kommenteista.   1. lk Kieltenopiskelu on kivaa! Kieltentunneilla oppii koko ajan uutta. Voi oppia eläinten nimiä, värejä jne. Kielten tunneilla voi leikkiä vierailla kielillä ja leikit on kivoja. On kiva kun englanti ja saksa vuorottelee. On kiva osata kieltä vähän kun menee tuntemattomaan maahan. Kieltä voi opettaa kaverillekin. On kiva päästä laulamaan eri kielillä. Opettaja on kiva. Osaa vastata, jos joku kysyy jotain vieraalla kielellä. Osaa vaikka kiittää.   2.lk On kiva oppia lukemaan ja vähitellen kirjoittamaan vieraita kieliä. Kielet on tosi tärkeitä.   4.lk On kiva oppia miten sanat kirjoitetaan. On kiva, kun pystyy puhumaan vaikka vanhempien kanssa eri kieltä. Vanhemmat ei voi enää puhua salaa vieraalla kielellä. On kiva ymmärtää vähän englantilaisia ja saksalaisia. On kiva opetella kieliä, että osaisi enemmän. Ruotsia on kiva opiskella puhuen ja kuunnellen, ilman läksyjä. Ruotsi on hieno kieli ja naapurimaan kieli. Ruotsi kuulostaa hauskalta. Olen huomannut, että toisten kielten avulla oppii ymmärtämään muitakin kieliä. Toki kysyin, että mikä sitten ei ole kivaa ja vastauksiksi sain: Läksyt. Tiettyjen asioiden tekeminen kestää. Jotkut ei keskity.   Näin opettajan näkökulmasta näyttäisi siltä, että painopiste on selvästi tuolla kivan puolella. Niin opettajastakin! Syysterveisin Paula  

3. luokan rakennusprojekti

3. luokan rakennusprojekti   Steinerkoulun opetussuunnitelmassa on 3. luokalla rakenteluprojekti ja tällä kertaa saimme yhteistyökumppaniksi partiolippukunta Jyväskylän Metsänkävijät. Rakensimme yhteistyössä eräkämpälle uuden puuseen, eli huussin. Yhteistyön aikataulun selvittyä alkoi suunnittelu ja mietimme luokassa porukalla miten huussi eroaa vesivessasta. Teema nivoutui mukavasti myös kolmannen luokan koko vuoden teemaan: "talonpoikaiselämää ennen vanhaan". Huussin elementit rakennettiin koulun pihalla ja partiolaiset pystyttivät elementit eräkämpälle. Projekti eteni kaiken kaikkiaan uskomattoman sujuvasti ja koko luokka osoitti mahtavan yhteishenkensä ja taidokkuutensa.    Saimme kutsun JyMen eräkämpälle huussin harjakaisiin ja huussi kastettiin juhlallisesti Muumi-juomalla käyttöön. Oppilaat keksivät jo rakennusvaiheessa nimiehdotuksia, joista äänestämällä huussin nimeksi tuli 'Valtaistuin'. Nimi poiki heti jatkokehitysideoita kattoon ripustettavasta kruunusta yms. joka jääköön partiolaisten jatkoprojektiksi niin halutessaan. Harjakaisjuhlien ohella vietettiin aikaa nuotiolla ja pihaleikeissä.  

Luontoliikunta

Luontoliikunta   Maailman Steiner- ja Waldorf-koulujen yhteiseen kansainväliseen opetussuunnitelmaan kuuluu luontoliikunta olennaisena osana. Myös meillä Jyväskylässä on uuden opetussuunnitelman myötä pyritty lisämään luonnossa tapahtuvaa toimintaa ja viedä oppilaita luontoon. Käytännössä se tarkoittaa alaluokkien retkiä koulun lähimetsissä, purjehdusta, melontaa, suunnistusta, retkiluistelua tai suppailua liikuntatunneilla sekä 9.luokan ekoleiriä Lapissa vaelluksineen tai koko koulun ulkoilu- ja liikuntapäivää. Uuden opetussuunnitelman mukaisia liikunnan perustaitoja pystytään myös loistavasti harjoittamaan ulkona ja vaikka metsässä. Polut, kivet ja kannot, kaatuneet puut ja muut metsien luontaiset haasteet ovat oiva paikka tasapainon, liikkumisen ja kehonhallinnan kehittämiseen. Koulut eri puolilla maailmaa toteuttavat luontoliikuntaa omalla tavallaan ja koulun sijainnilla on iso merkitys miten ja millaista luontoliikuntaa enimmäkseen toteutetaan. Tavoitteena olisi saada luotua oppilaalle luontosuhde, jotta oppilas uskaltaa mennä luontoon ja pystyy toimimaan siellä vaihtelevissa olosuhteissa. Luonto on parhaimmillaan erittäin suuri mahdollisuus ja voimavara meille kaikille!        

5. -luokkalaisten olympialaiset

  5. -luokkalaisten olympialaiset   Suomen steinerkoulujen 5. luokkalaisilla on ollut tapana kokoontua toukokuun lopulla kisailemaan antiikin Kreikan olympialaisten hengessä sekä Tampereelle että pääkaupunkiseudulle. Jyväskylän steinerkoulu on osallistunut Tampereella järjestettäviin kisoihin. Lajeina ovat olleet kiekonheitto, keihäänheitto, pikajuoksu, maraton, pituushyppy ja paini. Oppilaat opiskelevat luokanopettajan johdolla Kreikan historiaa ja lajeja harjoitellaan liikuntatunneilla. Olympialaiset ovat olleet erittäin onnistuneita tapahtumia- niin tänäkin vuonna. Kahteen päivään mahtui mukavia kohtaamisia muiden kaupunkien steinerkoululaisten kanssa, lajiharjoittelua ja rehtiä kilpailua sekä kilpailijoiden kannustamista ja tsemppihenkeä. Kiitos Tampere!

Steinerkoulun kesäpiha

  Steinerkoulun kesäpiha   3. luokan oppilaiden mietteitä rakennustyön äärellä. Me teemme luokan kanssa piharakennelmia. Rakennamme ne puusta.  Rakennamme esimerkiksi pergolan ja penkkejä. Uskon, että pergolasta tulee tosi hieno.  Pergola muistuttaa pientä mökkiä, jossa on kuisti. Siihen tulee neljä tukipilaria. Siinä on tasakatto. Siinä voi viettää aikaa kesällä.    Olen odottanut rakennusprojektiamme kauan. Meidän luokka toimii hyvin yhdessä. Teemme töitä vuorotellen, yksi ryhmä kerrallaan. Luokka on jaettu neljään ryhmään.  Joka maanantai, keskiviikko ja torstai ryhmät menevät rakentamaan.   Neelan isä toi meille rakennuslavoja   Minä ja Kaarna kannoimme puulavoja penkkejä varten. Jotkut sahasivat. Työ on edistynyt hyvin.   Olemme sahanneet puisia lavoja penkkeihin sopiviksi. Se oli helppoa. Seuraavaksi haluaisin maalata penkit. Kun olemme kiinnittäneet lavat paikalleen, me maalaamme ne.   Penkkejä oli hauska rakentaa. Ne ovat koivun alla. Niistä tulee hienot. Jokaisen penkin väliin tulee kasvatuslaatikko. Tahtoisin, että joku penkeistä olisi keltainen.    Me tehdään penkit niin, että laitetaan kolme lavaa päällekkäin ja yksi pystyyn. Minä ja Nico saatiin porata akkuporakoneella. Penkkien selkänojan taakse jää tyhjää tilaa. Sinne laitetaan kukkia.   Pergolan seinät on jo rakennettu. Se on vielä puunvärinen. Seuraavaksi tehdään katto. Ope neuvoo miten se tehdään. Minä tahtoisin, että pergola maalattaisiin turkoosiksi.( Pergolan voisi maalata vihreäksi, koska se sopii kasveihin.) Laitamme pergolan katosta roikkumaan kukkaruukkuja.   Penkkien selkänojien taakse jää tyhjää tilaa. Sinne laitetaan kukkia. Minusta olisi kiva, jos penkeistä tulisi valkoisia.( Minä haluaisin, että ne maalattaisiin sateenkaaren värisiksi.)    Rakentaminen on kivaa! Jännittää minkälaisia niistä tulee!  

Maalaismarkkinat 2017

  Maalaismarkkinat 2017   Koulussamme on aina näin vapun tienoilla iloista kuhinaa ja touhua, kun kolmasluokkalaiset, jotka ovat vuoden aikana tutustuneet vanhan ajan elämään, suunnittelevat ja järjestävät pienimmille oppilaille maalaismarkkinat vanhan ajan tyyliin. Tänä vuonna markkinoilla oli monenlaista nähtävää ja koettavaa. Siellä saattoi tavata ennustajan tai kylän pormestarin ja pyörittää onnenpyörää. Kahviloita oli kaksikin, toinen pannukakkukievari ja toinen perinteinen sokerileipurin puoti. Molemmissa sai erittäin hyvää palvelua, sillä kahviloissa oli pöytiintarjoilu, kuten ennen vanhaan. Jos kaipasi taukoa markkinahulinasta, pääsi "hevoskärryllä" toiseen pajaan, jossa sai mm. kalastella tai vaikkapa istahtaa muotokuvapiirtäjän tuoliin. Vanhan ajan teeman kruunasi upeat roolivaatteet. Jokainen markkinamyyjä oli pukeutunut teemaan sopivasti. Myös markkinaväki toi omaa väriä ja eloa tapahtumaan naamiaisasuillaan. Tänävuonna markkinoilla liikkui myös toimittajia, joina toimivat 4.luokan oppilaat. He haastattelivat ennen tapahtumaa 3.luokan oppilaita ja kokosivat tunnelmia markkinapäivältä. "Kolmannen luokan oppilaiden fiilikset olivat hyvät" "Heitä inspiroi viime vuotiset markkinat ja he olivat keksineet itsekin paljon uutta." "Tekemistä oli paljon ja näytti tosi hyvältä!" "Tosi iloinen tunnelma!"

Oppilaspalaute

  Oppilaspalaute   Vietimme koulussamme Minun Suomeni -viikon. Meistä kaikista henkilökunnan jäsenistä viikko oli erittäin antoisa. Halusimme kuulla myös oppilaiden mielipiteet viikon onnistumisesta. Tässä ne nyt ovat, 1.- 7.luokan palautteet sellaisenaan kaikkine kielikukkasineen, olkaa hyvä! Liput: Oli kiva kun me askareltin lippuja. Tehtiin eri maitten lippuja. Oli mukavaa. Yleistä: Työpajat oli kivoja. Kaikki pajat oli kivoja. Tosi kiva viikko, paljon kivaa. Kivoja ja vähän haastavia pajoja. Oli kyllä mahtavaa. Kaikki oli kyllä kivaa mutta perinneleikit ja kahoot oli ykköset. Opin paljon uutta. Koko viikko on ollut kyllä kiva. Oli kivaa auttaa kummeja. Kummien kanssa oli kivaa. Kivaa oli karjalanpiirakka pajassa kun ne sai syödä kivaa oli myös runopajassa vaikkei niitä saanut syödä. Tosi kiva kun oli erilaista kun normaalisti koulussa. Lisää pajatöitä, -päiviä ja teemaviikkoja! Kaikki pajat oli tosi opettavaisia. Olis kiva itse järjestää pajoja - ihan sama millasia. En tahdo itse järjestää pajoja, mutta niihin on kiva osallistua. Lisää tämmöistä! Liikunnallisia pajoja voisi olla enemmän. Ilmaisu: Oli kivaa kun sai näytellä. Oli kivaa kun tehtiin näytelmä joka kertoi ketun,suden ja karhun kaskenkaadosta. Ilmaisupaja oli ihan ok. Oli hauska näytellä käsinukeilla. Oli liian vähän aikaa. Kollaasi: Lemppari oli kollaasipaja. Oli kivaa viimeistelimme muiden ryhmien työt. Maisemaikkunat oli kivoja. Kahoot: Kahoot oli paras. Oli kivaa kun pelasimme arvoitus peliä. Lempipaja oli tietovisa. Meidän lempipaja oli ipad tietovisa. Parasta oli tapletti paja. Minä tykkäsin sellaisesta peli jutussa jonka nimi oli kahoot. Perinneruoka: Leivoime riisipirakoita, koska ne on suommen perusruoka. Leipominen oli tosi kivaa. Leivonta oli tosi hauskaa. Luultiin että leipominen olisi tylsää, mutta se oli tosi kivaa. Piretiin pyörele paperille ruokkia. Karjalanpiirakat oli tosi hyviä! Me saatiin maistaa. Oli mukavaa tehdä karjanlanpiirakoita. Tehtiin karjalanpiirakoita ihan itse. Piirakat oli todella hyviä. Kerrottiin selkeesti sai ite tehä ja vielä oppikin! Hommat onnistu hyvin ja mukavaa oli. Pelit ja Leikit: Erikin luokassa leikitiin kivoja leikkejä. Pelipaja oli tosi kiva. Pelipaja oli aika haastava. Leikitiin vanhoja leikejä. Pidin vanhat leikit paja oli  paras. Paras oli perinneleikkipaja koska leikittiin niin paljon. Kalaleikki oli paras. Leikit ja pelit oli kaikiista paras. Sokko leikki oli hassua. Oli kiva miettiä ja kuulla miten ja millä leikittiin 100 vuotta sitten. Runopaja: Minun mielestä runopaja oli todella hauska, koska tehtiin parien kanssa runo. Tehtiin parin kanssa hassu runo. Runopaja oli mukava ja tosi hauska. Runopaja oli mun lemppari. Aika tylsä, liikaa kaikkea sähellystä. Kansainvälisyys: Kaikki pajat oli kivoja ja ruokamaistelut parhaita. Oli kivaa kun osassa pajoissa oli niitä vanhempia kertomassa. Pajoissa olisi voinut olla lisää aktiviteetteja tuntui välillä aika tylsältä. Makupalat ihan parasta. Hyviä vohveleita. Tosi hyvä juttu sai paljon tietoa monista maista. Välillä alkoi pitkästyttää. Hyvin mielenkiintoinen päivä. Toisen välitunnin/tauon olisi ehkä tarvinnut. Opin monia sanoja. Espanja oli paras. Paras oli ylivoimaisesti USA/Kanada. Opittiin paljon uusia sanoja ja muutakin hyödyllistä. Lempijuttuni oli maistiaiset. Opin uusia kieliä. Paras oli Venäjä siellä oli hyviä suolakurkkuja. Oli ihan sika kivaa. Haluaisin paljon lisää samanlaisia päiviä. Venäjä pajassa Emilia soitti pianokonsertin, oli tosi kivaa. Koko päivä oli mahtava. Olisi tosi kiva joskus toistekki tehdä tällaista koska oli niin kivaa. Eri maat ja niiden kulttuurit kiinnostavat minua kovasti. Senegal oli kiva kun siellä oli hirssi puuroa. Mä tykkäsin paljon. Kulttuuripäiviä sais olla enemmänki. Oli hauskaa oppia eri maiden uskonnoista, ruuista ja kielestä! Keskiviikon runopajassa oli hauskempaa kuin tiistaina. Keskiviikon runotyöt oli kivoja, mutta ohjeet eivät olleet samat kaikille. Tiistain pajan nettitehtävähommat olivat hauskoja ja haluaisin, että näitä tehtäisi lisää. Tiistain nettitehtävät oli tylsintä ikinä.

Kieliloikka

  Kieliloikka   Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa... Tuo vanha sanonta pitää niin hyvin paikkansa, ainakin mitä tulee kieltenoppimiseen. Tieteellinen tutkimuskin on puoltanut ajatusta jo pitkään, mutta saadun tiedon hyödyntäminen koulumaailmassa on kestänyt yllättävän kauan. Koulut ovat tehneet pieniä kokeiluja kieltenopetuksen varhaisesta aloittamisesta jo vuosia, mutta vanha käytäntö on istunut aika tiukassa. Kunnes valtiovalta otti kieltenopetuksen varhentamisen ja lisäämisen yhdeksi kärkihankkeekseen tarjoten opetuksenjärjestäjille haettavaksi erityisavustusta kieltenopetuksen kehittämistä ja toteuttamista varten, etenkin perusopetuksen alaluokilla, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Tähän syöttiin Jyväskylän steinerkoulukin tarttui ja pääsi mukaan hankkeeseen heti sen ensimmäisellä hakukierroksella. Saatu avustus mahdollistaa kieltenopetuksen aloittamisen esiopetuksessa kahdessa steinerpäiväkodissa, Pikku-Otavassa ja Tähtitarhassa. Koulun puolella alaluokkien englannin ja saksan opetusta pystytään lisäämään ja lisäksi ruotsin kielen opetuksen aloittamista pystytään varhentamaan. Kun mediassa puhutaan koulumaailmaa ravistelevasta digiloikasta, tämä se vasta loikka onkin, varsinainen kieliloikka! Steinerkouluissa on koko niiden olemassaolon ajan, siis miltei 100 vuotta, opetettu kahta vierasta kieltä. Jyväskylän steinerkoulussa opetetaan 1. luokasta lähtien saksaa ja englantia. Kielten kautta välittyy valtava määrä kulttuuria ja ymmärrystä ympärillä olevasta maailmasta ja sen ilmiöistä. Erilaiset kielet tukevat toinen toisiaan ja niiden vertailu keskenään aukaisee pikku hiljaa uusia väyliä ja mahdollisuuksia kielen rakenteiden ja ilmausten oppimiselle. Varhaisessa kieltenoppimisessa ei ole kyse niinkään siitä, että mitä pitäisi opettaa, vaan ennen kaikkea kysymyksestä miten opetuksen pitäisi tapahtua. Opiskeltavan aineksen pitää tietenkin olla lapselle tuttua ja turvallista, hänen ikäiselleen sopivaa, mutta muuten rajana on taivas, kun vain käytössä on oikea tapa opettaa. Meidän ihmisten vuorovaikutuksessa on lukuisia tilanteita, joissa tarvittavien kielellisten ilmausten harjoittelu on mahdollista ihan tavallisessa arjen kanssakäymisessä. Laulut, lorut ja leikit antavat luonnollisen tavan harjoitella sekä kielen rakenteita, sanastoa että muita kyseiselle kielelle tyypillisiä ilmauksia. Kun opetustilanteeseen liitetään vielä liikkeet ja toiminnallisuus aina kun se on mahdollista, kieltenoppiminen vastaa lapsen ikäkautta ja kehitysastetta. Oppiminen tapahtuu ryhmässä, ilman paineita yksilösuorituksesta. Lapselle tarjoutuu mahdollisuuksia näyttää osaamistaan, mutta häntä ei pakoteta siihen. Ja sokerina pohjalla tai kirsikkana kakun päällä, lapselle tyypillinen into ja riemu uuden oppimisesta tarjoavat loistavan lähtökohdan uuden kielen oppimiselle. Tällainen tapa oppia kieltä jäljittelee lapsen luonnollista tapaa oppia äidinkieltään. Pieni lapsi oppii kieltä kuuntelun, puhumisen, kirjoittamisen ja viimeiseksi lukemisen kautta. Kieltenopiskelun eri työskentelytavat otetaan käyttöön vähitellen iän ja taitojen karttumisen mukaan. Motivaation merkitys uuden oppimiselle on kiistaton. Kun oppiminen tapahtuu turvallisessa, kannustavassa ilmapiirissä, kenenkään ei tarvitse arastella tai jännittää osaamistaan tai osaamattomuuttaan. Pelko epäonnistumisesta lienee suurin motivaation sammuttaja ja sitä varhaisessa kieltenopetuksessa pyritään välttelemään viimeiseen asti. Jyväskylän steinerkoulun ottama kieliloikka on hieno mahdollisuus uuden kokeiluun ja kieltenopetuksen kehittämiseen. Steinerpedagogiikan parissa eri kouluilla on kokemusta alaluokkien kieltenopetuksesta sekä sen haasteista ja mahdollisuuksista jo pitkältä ajalta mutta nyt olemme astumassa kohti uusia ulottuvuuksia. Valtakunnallinen hanke avaa mahdollisuuksia kurkistaa lapsen kehityksessä ja kieltenoppimisessa aikaan ennen koulun alkua. On varmasti koko maan mittakaavassa ainutlaatuista, että lapselle tarjoutuu mahdollisuus tutustua kieltenoppimisen upeaan ja mielenkiintoiseen maailmaan saman pedagogisen lähestymistavan tarjoamalla tavalla koko pitkän koulupolkunsa ajan, aina esiopetuksesta perusopetuksen loppuun asti. Kielihankkeen ponnistuslaudalla, valmiina loikkaamaan Paula