Blogitekstit

Tietotekniikkaa 7. luokalla

Tietotekniikkaa 7. luokalla Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään monissa oppiaineissa. 7. luokkalaiset opiskelevat tämän lisäksi yhden tunnin viikossa tietotekniikkaa. Tänä syksynä olemme harjoitelleet tekstinkäsittelyssä muotoiluiden ja tyylien käyttämistä, taulukoiden tekoa sekä kuvien lisäämistä. Olemme myös hakeneet tietoa netistä ja harjoitelleet lähteiden oikeaa merkitsemistä ja perehtyneet kuvien käyttöoikeuksiin, sähköpostin käyttöön ja netikettiin. Viimeksi teimme pienissä ryhmissä Kahoot-visoja koulun mono-päivää varten. Tässä muutamia oppilaiden ajatuksia tietotekniikasta: - Tunnit olleet kivoja - Ei ole ollut tylsyyksiä - Olemme oppineet tallentamista ja kuvien käyttöoikeuksista - Tehtävät ovat olleet kivoja  

Suomi 100

Suomi 100 Itsenäinen Suomi täyttää 6.12. sata vuotta. Suomi on siis saavuttanut ihmisen elämän mittaisen iän. Näihin sataan vuoteen mahtuu paljon. Suomi on kokenut näiden vuosien varrella useita kohtalon hetkiä, mutta selvinnyt niistä omalla periksi antamattomalla tavallaan. Suomi itsenäistyi 6.12.1917 hyvin vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen. Ensin väännettiin kättä siitä kenellä oli ylin valta Suomessa. Sitten oli epäselvyyttä itsenäisyysjulistuksesta ja sen sisällöstä. Julistus kuitenkin valmistui ja syntyi uusi valtio nimeltä Suomi. Tämän jälkeenkin Suomi koki useita epävarmuuden hetkiä oman vapautensa puolesta. Aluksi oli epävarmaa, että antaisiko Neuvosto-Venäjä Suomen irtautua otteestaan. Kun, Venäjä vahvisti Suomen itsenäisyyden, niin myös muut ulkovallat tunnustivat Suomen olemassaolon. Pian ulkovaltojen tunnustamisen jälkeen Suomi ajautui kuitenkin keväällä 1918 sisällissotaan. Punaisen ja valkoisen Suomen näkemyserot itsenäisyytemme suunnasta poikkesivat toisistaan. Kansakunta jakaantui kahteen leiriin ja itsenäisyytemme säilyminen oli vaarassa. Sodasta kuitenkin selvittiin ja valtiomme olemassaolo oli taas hetkellisesti turvattu. Osittain sisällissodan tilanteesta johtuen kansakuntamme kohtasi uuden kriisin 1920-luvun lopulla kun kansainvälinen oikeistoradikalismi levisi Suomeen. Lapuanliikkeen poliittista vasemmistoa kohtaan osoittama liikehdintä aiheutti epävarmuutta valtiolliselle olemassaolollemme. Kansakunnan jakautuminen syveni entisestään. Tilanne kuitenkin rauhoittui ja itsenäisyytemme säilyi jälleen. Uhkat Suomen kohdalla eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Muun maailman tilanne 1930-luvulla pakotti Suomen taistelemaan vapaudestaan. Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan ja joutui kamppailemaan olemassaolostaan. Talvisota vuosien 1939 - 1940 ja jatkosota vuosien 1941 - 1944 välisenä aikana, yhdisti Suomen kansan kamppailemaan omasta vapaudestaan. Kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne parani ja aiemmat ristiriidat kansakunnan sisällä lievenivät. Näitä kohtalonhetkiä seurannut Lapin sota ja toisen maailmansodan jälkeinen sotakorvausten maksu vahvistivat olemassaolomme itsenäisenä valtiona, tosin pienemmässä koossa kuin aikaisemmin. Suomi menetti alueita itsestään, mutta vahva merkki kansallisesta yhteenkuuluvuudesta oli se, että luovutettujen alueiden ihmiset pyrittiin asuttamaan aiempaa pienempien rajojen sisälle. Samalla hyvinvointi Suomen rakentaminen pääsi alkamaan. Kun puhumme itsenäisyydestä, niin se merkitsee meille jotain aivan erityistä. Sadan vuoden aikana on syntynyt uusia sukupolvia, joista jokainen on kokenut itsenäisyyden erilaisissa olosuhteissa. Suomen ja suomalaisten elämä ja tulevaisuus ovat erottamattomasti sidoksissa koko maailmaan. Yhteiskunnalliset tilanteet ja tapahtumat missä tahansa maapallolla vaikuttavat tavalla tai toisella myös meidän suomalaisten elämään. Samalla kun olemme kiinteä osa Eurooppaa ja koko maailmaa, koemme suomalaisuutemme vahvasti ja olemme ylpeitä sekä kiitollisia oman maamme itsenäisyydestä. Meidän on syytä ilmaista syvä kunnioitus ja kiitos menneille sukupolville, jotka ovat tehneet työtä itsenäisyytemme säilymisen puolesta. Kiitokset etenkin sotiemme veteraaneille, jotka taistelivat meille vapaan isänmaan. Kiitokset myös niille sukupolville, jotka rakensivat sotien jälkeen meille hyvinvointiyhteiskunnan. Emme saa antaa aiempien sukupolvien työn tulosten hävitä. Meidän tehtävämme on jatkaa kukin omalla elämällämme aiempien sukupolvien viitoittamalla tiellä. Meidän on vastattava tulevaisuuden haasteisiin ja tunnettava oma vastuumme kansainvälisessä maailmassa. Nykyisessä kiireen ja tehokkuuden maailmassa pitäisi meidän kaikkien raivata tietoisesti tilaa elämässämme läheisillemme, yhdessäololle perheen, sukulaisten ja ystävien kesken. Yhdessä läheistemme kanssa vaikutamme siihen, että maamme säilyy itsenäisenä ja vapaana. Samalla kunnioitamme maamme historiaa ja turvaamme vapauden tuleville sukupolville. On monta syytä olla ylpeä omasta kotimaastamme. Ilman itsenäisyyttämme emme olisi yltäneet kehitykseen, josta nyt olemme myönteisesti kuuluisia. Olkaamme ylpeitä saavutuksistamme ja säilyttäkäämme tämä maa tulevaisuudessakin vapaana. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! T. Mikko Autioniemi

5.-6. luokan fysiikan opiskelua

5.-6. luokan fysiikan opiskelua   Kaksi viikkoa sitten 5.-6. luokan oppilaat aloittivat fysiikan opiskelun. Kahden viikon aikana olemme tutkineet akustiikan ja optiikan perusilmiöitä. Syysloman jälkeen luvassa on vielä sähköoppia ja magnetismia. Akustiikan ja optiikan tunneilla olemme tehneet erilaisia kokeita, joissa olemme tarkastelleet muun muassa esineen materiaalin ja koon vaikutusta äänen voimakkuuteen ja korkeuteen sekä valoa, värejä ja varjoja. Kokeiden tekeminen onkin ollut oppilaiden mieleen. Seuraavassa oppilaiden ajatuksia fysiikan jaksosta. Olemme tehneet monenlaisia kokeita. Esimerkiksi äänitestejä ja näköön liittyviä testejä. Fysiikka on hauskaa, koska teemme paljon pieniä kokeita. Pimeys koe oli hauska. Kokeet olivat ylipäätänsä hauskoja ja kivoja. Kokeet olivat mielenkiintoisia ja joitakin niitä voisi hyödyntää myös arjessa. Mielenkiintoisin koe oli kuppikoe. Kokeessa tutkimme äänen etenemistä. Parasta oli se, kun olimme pimeässä huoneessa ja yritimme erottaa värejä. Kivaa oli, kun katsoimme optisia illuusioita ja näkötestejä. Optiikan kokeet ovat hauskimpia, mutta myös akustiikka oli mielenkiintoista.            

Sadonkorjuun aikaa ja Mikael-juhlia

Sadonkorjuun aikaa ja Mikael-juhlia   Syyskuun 29.päivänä kokoontuivat luokat juhlimaan perinteisiä Mikael-juhlia. Edellisen päivän syysmarkkinat olivat onnistuneesti ja yhteisöllisesti vietetty iloisissa merkeissä- siitä kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille! Nyt hiljennyttiin juhlatiloissa tarinoiden ja esitysten äärelle. Koulun pienimmät oppilaat, 1.-3.luokkalaiset, juhlivat yhdessä ja isommilla oppilailla oli oma juhlansa myös.   Pienten juhla aloitettiin monille tutulla yhteislaululla:   Jo pois lensi lintuset syystuulen teitä, kylmästä kangistui kukka ja heinä. Aurinko, se voimansa antoi, viljan kypsytti, maa sadon kantoi.    

Parasta Jyväskylässä

Parasta Jyväskylässä   Kotiseutu on isänmaan sydän: sen pohjalta lähtee se tie, jota myöten ihmisyys astuu, liki toistansa kansoja vie. Martti Korpilahti   Koulumme 4. luokka kuvailee kotikaupunkiaan tähän tapaan: Parasta Jyväskylässä On kiva asua Keski-Suomessa! Tämä on niin kaunis kaupunki. Tykkään Jyväskylästä, koska olen syntynyt siellä. Parasta on se, että minä saan asua täällä. Täällä on paljon nähtävää ja koettavaa! Parasta Jyväskylässä on klo 20.00 kuuluva Harjun soitto, koska se kuulostaa niin hienolta. Jyväskylässä parasta on koti, jossa on koirat ja kaikkea kivaa (vaikka välillä kuolettavan tylsää). On hyvä, että asun Jyväskylässä, koska koulu on lähellä. Jyväskylä on turvallinen paikka, koska…en tiedä, aa! Koska se on pieni ja siellä ei ole ruuhkaa. Ja Jyväskyläläiset ovat mukavia, koska heillä ei ole mitään harmeja. Kivaa Jyväskylässä on meidän läheinen puisto, jossa on paljon telineitä ja meidän läheinen metsä, koska siellä on kiviä ja meidän piha, koska siellä on ruohoa. Minusta parasta Jyväskylässä on Muuratsalo, koska minä asun siellä. On kiva kun on paljon järviä. tykkään asua Muuramessa, koska se on lähellä Jyväskylää ja Jyväsjärvi on kiva, koska se on osa Päijännettä. Jyväskylässä on monta liikuntamahdollisuutta esim. Hipposhalli, Hutunki ja Aalto-Alvari. Täällä on mahdollisuuksia harrastaa kaikenlaista, kuten sukeltamista. Jyväskylässä on Tramppapark, jossa on mukava käydä. Kotimme lähellä on Mäki- Matti, jossa on hyviä leikkipaikkoja. Tykkään Laajavuoren kylpylästä, koska siellä on monta hienoa saunaa, josta lempparini on ehkä ruususauna, ja altaatkin on mukavia. Kaupunginteatterissa on kiva käydä katsomassa näytöksiä. On kivaa, että täällä on elokuvateatteri, koska jos on tylsää, niin voi mennä sinne. Pidän Jyväskylän kuvataidekoulusta, koska saan opetella siellä koko ajan kaikkea uutta taiteesta. Jyväskylässä on kiva keskusta. Täällä on niin paljon ravintoloita mistä valita. Keskusta on minulle tärkeä osa Jyväskylää, sillä siellä voi käydä ostoksilla. Täällä voi käydä shoppailemassa, kun on paljon kauppoja. Pienikamari on kiva paikka, koska tykkään ostaa sieltä välillä jotain uutta meidän nukkekotiin. En ole vielä käynyt Teeleidissä, mutta se reissu on äidin kanssa suunnitteilla, mutta uskon että pidän siitä, koska pidän teestä. On museoita, kivoja tapahtumia ja mahtavia kouluja Kirjasto on hauska. On ilmaista nettiä ja kirjoja. Minä tykkään hautausmaasta, koska se tuo jotenkin vanhan Jyväskylän mieleen. Tykkään Nenäinniemestä, koska siellä on minun mummolani. Tykkään Harjusta, koska opin siitä niin paljon. Minä tykkään Graffititunnelista, koska siellä saa laillisesti maalata. Aalto-Alvari on mukava paikka. On kiva hyppiä hyppytornista. Jyväskylässä on paljon hyviä uimarantoja, jossa on kiva uida. Köhniöllä on kiva pulikoida. Ladun-Majan uimaranta on parasta, koska siellä on laituri ja tosi kirkasta vettä. Tykkään Jyväsjärvestä, koska siellä on hyvä luistella talvella. Jyväskylässä on myös paljon korkeita vuoria, josta on hyvät maisemat. Tykkään metsistä, koska niissä voi retkeillä. Parasta ovat metsät, koska siellä saa olla rauhassa. On kiva käydä myös Harjun stadionilla, koska siellä on jalkapallo-otteluita. Välillä käyn Lutakossa, koska olen asunut siellä. Tykkään kaikista kasveista, koska ne ovat todella kauniita. Täällä on vesistöt ja metsät lähellä. On raikas ja ihanan viileä ilmasto. On kivaa kun on niin paljon metsiä, joissa voi rakennella majoja. Minun mielestä Haukkalan lähteellä on mukavaa, koska sieltä saa ihanan raikasta vettä ja koska käymme siellä meidän koiran kanssa ja juoksutamme sitä lähteen metsässä. Tourujoella on kiva kävellä polkua pitkin. Metsässä on kiva pyöräillä, varsinkin hiekkamontuilla. Sitten pidän myös Rautpohjan alueesta, koska asumme siellä ja koska toisella puolella kerrostaloa on Vasikkavuori, jossa laskemme talvisin. Täällä on paljon vilskettä ja vilinää, mutta myös luontoa. Jyväskylästä on lyhyt matka Helsinkiin Tampereelle sekä useampiin Suomen isoihin kaupunkeihin. Täällä on ollut paljon merkittäviä henkilöitä ja paljon jazzmuusikoita. Täällä on parasta kaikki kaverit, joiden kanssa voi leikkiä. Täällä ihmiset auttavat paljon toisiaan. Yksi kiva juttu on se, että mumi asuu lähellä koulua. Täällä on mahdollisuus opiskella. Mielestäni parasta Jyväskylässä on koulunkäynti, koska siellä näkee kavereita. Tykkään Steinerkoulusta, koska se on rakennettu hyvälle paikalle. On kiva kun on steinerkoulu. Kaikista parasta Jyväskylässä on oma koti, sillä siellä on turvallista. Jyväskylässä on todella mukava asua, en tahdo minkään muuttuvan.                      

Kun kylästä tuli kaupunki

Kun kylästä tuli kaupunki   Luokassamme vieraili valokuvaaja Jussi Jäppinen näyttämässä kuvia Jyväskylän historiasta. Oppilaat muistelivat kirjoitelmissaan vierailua seuraavin miettein:   Jussi Jäppinen tuli näyttämään kokoamiaan kuvia Jyväskylästä. Kuvia oli paljon. Oli oikein mielenkiintoista, kun sai nähdä monia kymmeniä vuosia vanhoja kuvia. Hän näytti vanhan kuvan Kävelykadusta, Vaasankadusta ja Mäki-Matista, kirkoista ja puutaloista. Kuvissa näkyi Harju, vanha kirkko, Jyväsjärvi ja maalaistaloja. Joku oli piirtänyt Harjulta katsottuna vanhan Jyväskylän. Kuvat olivat mustavalkoisia. Jussi kertoi kuvista mitä valkokankaalla oli ja minä vuonna ne oli otettu. Joihinkin vanhoihin kuviin hän oli miksannut nykyisyyttä. Osa kuvista oli piirrettyjä ja toiset taas otettu kameralla. Hän näytti meille kuvia Jyväskylästä ennen ja nykyään. Kuvissa oli todella iso ero. Esimerkiksi keskusta näytti täysin erilaiselta. Siellä näkyi myös Jyväskylän vanha kartta. Talojen välissä oli puita isojen tulipalojen varalta. Minulle tuli uutena se, että Jyväskylässä oli Tourujoen kohdalla raja. Oli hienoa nähdä se kirkko, joka me oltiin piirretty. Löysin yhdestä kuvasta kerrostalon, jossa minä asun. Meidän koulurakennus on ennen ollut tyttökoulu Jussi kertoi, että Jyväskylä ei ollut ennen kaupunki. Aloitimme siitä kun Jyväskylä oli vain kyläpahanen. Sitäkin ennen ei ollut edes kylää. Sodan jälkeen Jyväskylän asukasluku kasvoi huomattavasti. Hänen esittelemät jutut olivat kiinnostavia. Hän on hyvä valokuvaaja. Esitys oli mahtava. Tunnista oppi paljon. Oli kivaa. Lopuksi hän antoi meille itse piirtämänsä kartan vanhasta Jyväskylästä Jyväskylä on upea paikka!      

Kieltenopiskelu on kivaa!

Kieltenopiskelu on kivaa!   Näin kuului ensimmäinen vastaus, kun kyselin viime viikolla 1. luokan oppilailta, mitä mieltä he ovat kieltenopiskelusta, kun syyslukukaudesta on kulunut muutama viikko. Jo viime toukokuussa pääsin kieltenopettajana kurkistamaan esiopetukseen vierailemalla Pikku-Otavassa ja Tähtitarhassa opettaen eskareille muutaman kerran englantia ja saksaa. Kevään eskarit ovat jo koululaisia, jotka jatkavat kieliopintojaan täällä koulun puolella. Päiväkodeissa uudet esikoululaiset ovat päässeet aloittamaan tutustumisensa kielten kiehtovaan maailmaan. Koulun puolella 1. ja 2. luokan oppilailla on englantia ja saksaa aiempaa hieman enemmän ja 4. luokan oppilaat ovat aloittaneet ruotsin kieleen tutustumisen. Kaikki tämä on osa Suomen hallituksen kärkihanketta kieltenopetuksen varhentamiseksi ja lisäämiseksi. Ilokseni voin todeta, että kaikki hankehakemukseen kirjatut suunnitelmat on saatu toteutetuiksi ja nyt voin keskittyä uusien oivalluksien etsimiseen ja toivon mukaan myös löytämiseen. Hanke on saanut minut pohtimaan yhä uudelleen mm. millainen pedagogiikka parhaiten tukee varhaista kielenoppimista, mitä varhaisella kielenoppimisella saavutetaan ja miten se vaikuttaa kielitaidon kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Entä kielitietoisuus ja monikielisyys? Hanke on valtiovallan puolelta suunniteltu kaksivuotiseksi. Toivottavasti tuo aika riittää osoittamaan kieltenopetuksen varhentamisen ja lisäämisen tarpeellisuuden niin, että nyt kokeillut ratkaisut jäävät vakiintuneeksi osaksi kieltenopetusta, tavalla tai toisella. Uusi opetussuunnitelma on nyt voimassa luokilla 1-7 ja se on tuonut mukanaan paljon toiminnallista, liikunnallista ja oppilaita enemmän osallistavaa toimintaa kaikkiin oppiaineisiin. Alaluokkien kieltenopetuksessa erilaiset laulut, lorut, leikit, pelit ja kaikenlainen toiminnallisuus tuo oppitunteihin välillä vilskettä ja vilinää siihen malliin, että opettajakin puuskuttaa hengästyneenä ja posket punaisina. Kyselin alaluokkien oppilailta heidän mielipiteitään kieltenopiskelusta ja sain seuraavanlaisia vastauksia. Vastaukset on kirjattu mahdollisimman tarkasti oppilaiden kommenteista.   1. lk Kieltenopiskelu on kivaa! Kieltentunneilla oppii koko ajan uutta. Voi oppia eläinten nimiä, värejä jne. Kielten tunneilla voi leikkiä vierailla kielillä ja leikit on kivoja. On kiva kun englanti ja saksa vuorottelee. On kiva osata kieltä vähän kun menee tuntemattomaan maahan. Kieltä voi opettaa kaverillekin. On kiva päästä laulamaan eri kielillä. Opettaja on kiva. Osaa vastata, jos joku kysyy jotain vieraalla kielellä. Osaa vaikka kiittää.   2.lk On kiva oppia lukemaan ja vähitellen kirjoittamaan vieraita kieliä. Kielet on tosi tärkeitä.   4.lk On kiva oppia miten sanat kirjoitetaan. On kiva, kun pystyy puhumaan vaikka vanhempien kanssa eri kieltä. Vanhemmat ei voi enää puhua salaa vieraalla kielellä. On kiva ymmärtää vähän englantilaisia ja saksalaisia. On kiva opetella kieliä, että osaisi enemmän. Ruotsia on kiva opiskella puhuen ja kuunnellen, ilman läksyjä. Ruotsi on hieno kieli ja naapurimaan kieli. Ruotsi kuulostaa hauskalta. Olen huomannut, että toisten kielten avulla oppii ymmärtämään muitakin kieliä. Toki kysyin, että mikä sitten ei ole kivaa ja vastauksiksi sain: Läksyt. Tiettyjen asioiden tekeminen kestää. Jotkut ei keskity.   Näin opettajan näkökulmasta näyttäisi siltä, että painopiste on selvästi tuolla kivan puolella. Niin opettajastakin! Syysterveisin Paula  

3. luokan rakennusprojekti

3. luokan rakennusprojekti   Steinerkoulun opetussuunnitelmassa on 3. luokalla rakenteluprojekti ja tällä kertaa saimme yhteistyökumppaniksi partiolippukunta Jyväskylän Metsänkävijät. Rakensimme yhteistyössä eräkämpälle uuden puuseen, eli huussin. Yhteistyön aikataulun selvittyä alkoi suunnittelu ja mietimme luokassa porukalla miten huussi eroaa vesivessasta. Teema nivoutui mukavasti myös kolmannen luokan koko vuoden teemaan: "talonpoikaiselämää ennen vanhaan". Huussin elementit rakennettiin koulun pihalla ja partiolaiset pystyttivät elementit eräkämpälle. Projekti eteni kaiken kaikkiaan uskomattoman sujuvasti ja koko luokka osoitti mahtavan yhteishenkensä ja taidokkuutensa.    Saimme kutsun JyMen eräkämpälle huussin harjakaisiin ja huussi kastettiin juhlallisesti Muumi-juomalla käyttöön. Oppilaat keksivät jo rakennusvaiheessa nimiehdotuksia, joista äänestämällä huussin nimeksi tuli 'Valtaistuin'. Nimi poiki heti jatkokehitysideoita kattoon ripustettavasta kruunusta yms. joka jääköön partiolaisten jatkoprojektiksi niin halutessaan. Harjakaisjuhlien ohella vietettiin aikaa nuotiolla ja pihaleikeissä.  

Luontoliikunta

Luontoliikunta   Maailman Steiner- ja Waldorf-koulujen yhteiseen kansainväliseen opetussuunnitelmaan kuuluu luontoliikunta olennaisena osana. Myös meillä Jyväskylässä on uuden opetussuunnitelman myötä pyritty lisämään luonnossa tapahtuvaa toimintaa ja viedä oppilaita luontoon. Käytännössä se tarkoittaa alaluokkien retkiä koulun lähimetsissä, purjehdusta, melontaa, suunnistusta, retkiluistelua tai suppailua liikuntatunneilla sekä 9.luokan ekoleiriä Lapissa vaelluksineen tai koko koulun ulkoilu- ja liikuntapäivää. Uuden opetussuunnitelman mukaisia liikunnan perustaitoja pystytään myös loistavasti harjoittamaan ulkona ja vaikka metsässä. Polut, kivet ja kannot, kaatuneet puut ja muut metsien luontaiset haasteet ovat oiva paikka tasapainon, liikkumisen ja kehonhallinnan kehittämiseen. Koulut eri puolilla maailmaa toteuttavat luontoliikuntaa omalla tavallaan ja koulun sijainnilla on iso merkitys miten ja millaista luontoliikuntaa enimmäkseen toteutetaan. Tavoitteena olisi saada luotua oppilaalle luontosuhde, jotta oppilas uskaltaa mennä luontoon ja pystyy toimimaan siellä vaihtelevissa olosuhteissa. Luonto on parhaimmillaan erittäin suuri mahdollisuus ja voimavara meille kaikille!        

5. -luokkalaisten olympialaiset

  5. -luokkalaisten olympialaiset   Suomen steinerkoulujen 5. luokkalaisilla on ollut tapana kokoontua toukokuun lopulla kisailemaan antiikin Kreikan olympialaisten hengessä sekä Tampereelle että pääkaupunkiseudulle. Jyväskylän steinerkoulu on osallistunut Tampereella järjestettäviin kisoihin. Lajeina ovat olleet kiekonheitto, keihäänheitto, pikajuoksu, maraton, pituushyppy ja paini. Oppilaat opiskelevat luokanopettajan johdolla Kreikan historiaa ja lajeja harjoitellaan liikuntatunneilla. Olympialaiset ovat olleet erittäin onnistuneita tapahtumia- niin tänäkin vuonna. Kahteen päivään mahtui mukavia kohtaamisia muiden kaupunkien steinerkoululaisten kanssa, lajiharjoittelua ja rehtiä kilpailua sekä kilpailijoiden kannustamista ja tsemppihenkeä. Kiitos Tampere!