Kieliloikka

 

Kieliloikka

 

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa…

Tuo vanha sanonta pitää niin hyvin paikkansa, ainakin mitä tulee kieltenoppimiseen. Tieteellinen
tutkimuskin on puoltanut ajatusta jo pitkään, mutta saadun tiedon hyödyntäminen koulumaailmassa on kestänyt yllättävän kauan. Koulut ovat tehneet pieniä kokeiluja kieltenopetuksen varhaisesta aloittamisesta jo vuosia, mutta vanha käytäntö on istunut aika tiukassa. Kunnes valtiovalta otti kieltenopetuksen varhentamisen ja lisäämisen yhdeksi kärkihankkeekseen tarjoten opetuksenjärjestäjille haettavaksi erityisavustusta kieltenopetuksen kehittämistä ja toteuttamista varten, etenkin perusopetuksen alaluokilla, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Tähän syöttiin Jyväskylän steinerkoulukin tarttui ja pääsi mukaan hankkeeseen heti sen
ensimmäisellä hakukierroksella. Saatu avustus mahdollistaa kieltenopetuksen aloittamisen
esiopetuksessa kahdessa steinerpäiväkodissa, Pikku-Otavassa ja Tähtitarhassa. Koulun puolella
alaluokkien englannin ja saksan opetusta pystytään lisäämään ja lisäksi ruotsin kielen opetuksen
aloittamista pystytään varhentamaan. Kun mediassa puhutaan koulumaailmaa ravistelevasta
digiloikasta, tämä se vasta loikka onkin, varsinainen kieliloikka!

Steinerkouluissa on koko niiden olemassaolon ajan, siis miltei 100 vuotta, opetettu kahta vierasta
kieltä. Jyväskylän steinerkoulussa opetetaan 1. luokasta lähtien saksaa ja englantia. Kielten kautta
välittyy valtava määrä kulttuuria ja ymmärrystä ympärillä olevasta maailmasta ja sen ilmiöistä.
Erilaiset kielet tukevat toinen toisiaan ja niiden vertailu keskenään aukaisee pikku hiljaa uusia
väyliä ja mahdollisuuksia kielen rakenteiden ja ilmausten oppimiselle.

Varhaisessa kieltenoppimisessa ei ole kyse niinkään siitä, että mitä pitäisi opettaa, vaan ennen
kaikkea kysymyksestä miten opetuksen pitäisi tapahtua.
Opiskeltavan aineksen pitää tietenkin olla lapselle tuttua ja turvallista, hänen ikäiselleen sopivaa,
mutta muuten rajana on taivas, kun vain käytössä on oikea tapa opettaa.

Meidän ihmisten vuorovaikutuksessa on lukuisia tilanteita, joissa tarvittavien kielellisten ilmausten
harjoittelu on mahdollista ihan tavallisessa arjen kanssakäymisessä. Laulut, lorut ja leikit antavat
luonnollisen tavan harjoitella sekä kielen rakenteita, sanastoa että muita kyseiselle kielelle
tyypillisiä ilmauksia. Kun opetustilanteeseen liitetään vielä liikkeet ja toiminnallisuus aina kun se on
mahdollista, kieltenoppiminen vastaa lapsen ikäkautta ja kehitysastetta. Oppiminen tapahtuu
ryhmässä, ilman paineita yksilösuorituksesta. Lapselle tarjoutuu mahdollisuuksia näyttää
osaamistaan, mutta häntä ei pakoteta siihen. Ja sokerina pohjalla tai kirsikkana kakun päällä,
lapselle tyypillinen into ja riemu uuden oppimisesta tarjoavat loistavan lähtökohdan uuden kielen
oppimiselle.

Tällainen tapa oppia kieltä jäljittelee lapsen luonnollista tapaa oppia äidinkieltään. Pieni lapsi oppii
kieltä kuuntelun, puhumisen, kirjoittamisen ja viimeiseksi lukemisen kautta. Kieltenopiskelun eri
työskentelytavat otetaan käyttöön vähitellen iän ja taitojen karttumisen mukaan.

Motivaation merkitys uuden oppimiselle on kiistaton. Kun oppiminen tapahtuu turvallisessa,
kannustavassa ilmapiirissä, kenenkään ei tarvitse arastella tai jännittää osaamistaan tai
osaamattomuuttaan. Pelko epäonnistumisesta lienee suurin motivaation sammuttaja ja sitä
varhaisessa kieltenopetuksessa pyritään välttelemään viimeiseen asti.

Jyväskylän steinerkoulun ottama kieliloikka on hieno mahdollisuus uuden kokeiluun ja
kieltenopetuksen kehittämiseen. Steinerpedagogiikan parissa eri kouluilla on kokemusta
alaluokkien kieltenopetuksesta sekä sen haasteista ja mahdollisuuksista jo pitkältä ajalta mutta nyt
olemme astumassa kohti uusia ulottuvuuksia. Valtakunnallinen hanke avaa mahdollisuuksia
kurkistaa lapsen kehityksessä ja kieltenoppimisessa aikaan ennen koulun alkua. On varmasti koko
maan mittakaavassa ainutlaatuista, että lapselle tarjoutuu mahdollisuus tutustua kieltenoppimisen
upeaan ja mielenkiintoiseen maailmaan saman pedagogisen lähestymistavan tarjoamalla tavalla
koko pitkän koulupolkunsa ajan, aina esiopetuksesta perusopetuksen loppuun asti.

Kielihankkeen ponnistuslaudalla, valmiina loikkaamaan
Paula