Pari viikkoa sitten uutisoitiin Valtioneuvoston tekemä päätös kieltenopetuksen varhentamisesta. Tämä tarkoittaa, että kaikissa Suomen perusopetusta antavissa kouluissa kieltenopetus alkaa ensimmäiseltä luokalta lähtien viimeistään 1.1.2020 alkaen. Meillehän tämä kaikki on jo tuttua, mutta päätös aiheuttaa ajan myötä pieniä muutoksia meidänkin koulun tuntijakoon kasvattaen hieman A1-kielen opetusmäärää 1. ja 2. luokalla. Lisäys ei ole pois mistään oppiaineesta, vaan oppilaiden viikoittainen tuntimäärä kasvaa. Rahoitus tulee opetuksenjärjestäjille valtionosuuden korotuksena Suomen valtiolta.
Mutta miten niin terveisiä? Opetushallitus kutsui ja Valtioneuvosto asetti asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutosta kieltenopetuksen varhentamiseksi. Tässä työssä meidän koulu ja koko steinerkoululiike on kutsuttuna tiiviisti mukana. Viranomaiset ovat hyvin tietoisia steinerkoulujen tavasta opettaa kahta vierasta kieltä heti esikoulusta tai ainakin ensimmäisestä luokasta lähtien ja arvostavat sitä kokemusta, minkä vuosikymmenien työ on tuonut mukanaan.
Käsitys kieltenoppimisesta ja – opetuksesta on muuttunut valtavasti. Kun ennen kieltenopettajien koulutuksissa ja tapaamisissa sai hieman puolustella varhaisen kieltenopetuksen etuja, tällä hetkellä asennoituminen on positiivisempaa, kiinnostuneempaa ja innostuneempaa kuin koskaan.
Kaikki ymmärtävät laulun, leikin, toiminnallisuuden ja lapsilähtöisyyden merkityksen kieltenoppimisessa. Opetus esikoulussa ja alaluokilla on ryhmässä ja kannustavassa ilmapiirissä tapahtuvaa yhteistä suullista työskentelyä mahdollistaen kaikkien oppilaiden tutustumisen uuteen kieleen ja sen edustamaan kulttuuriin. Tavoitteena on vahvistaa lapsen itsetuntoa kieltenoppijana niin, että jatkossakin kieltenopiskelu tuntuu motivoivalta ja toimiminen yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa vaivattomalta.
Meneillään oleva Suomen hallituksen kärkihanke kieltenopetuksen varhentamiseksi, johon koulummekin osallistuu, on tarjonnut lisämahdollisuuksia erilaisten kokeilujen toteuttamiseen. Meillä varhennetaan edelleen opettamalla kieliä esiopetuksessa. Lisäksi luokkien 1-2 saksan opetusta on hieman lisätty. Viime vuoden kokeilusta saadun kokemuksen pohjalta ruotsi päätettiin varhentaa pysyvästi alkamaan 5. luokalla.
Ja nyt tämä kaikki on tieteellisesti todistettu. Aivotutkija Minna Huotilainen esitteli oman tutkimuksensa tuloksia Helsingin Yliopistossa 21.9.2018 järjestetyssä varhennetun kieltenopetuksen seminaarissa. Seminaarin nimi oli Varhemmin, enemmän, hauskemmin. Tutkimuksen tulokset voi kiteyttää muutamaan lauseeseen. Mitä aiemmin kieltenopiskelu aloitetaan sitä joustavammin lapsi omaksuu opiskelemalleen kielelle tyypilliset äänteet pysyväksi osaksi aivoissa olevaa äännekarttaa pystyen hyödyntämään opittuja äänteitä myöhemminkin elämässään. Mitä useampia kieliä lapsi opiskelee sitä laajempi äännekartta aivoihin muodostuu. Musiikilla (erityisesti laulamisella) ja liikkeellä on todettu olevan selvästi positiivisia vaikutuksia kielten oppimiseen. Opetustuokioiden pituudella on selkeä vaikutus kielten oppimiseen: lyhyet opetustuokiot useamman kerran viikossa tehostavat oppimista selvästi verrattuna harvemmin tapahtuviin pitkiin oppitunteihin.
Näistä lähtökohdista Valtioneuvoston asettama työryhmä laatii nyt muutoksia opetussuunnitelman perusteisiin. Työ valmistuu 1.5.2019 ja sen jälkeen kieltenopettajat ympäri Suomen pääsevät taas tarkastelemaan oman koulunsa opetussuunnitelmia. Meillä luokkien 1-2 opetussuunnitelma on jo olemassa ja selviämme varmasti pienin tarkennuksin.
On erittäin mielenkiintoista päästä opettajana seuraamaan opetussuunnitelman syntyä aina perusteiden laatimisesta lähtien oikein aitiopaikalta. Puhumattakaan siitä, että pääsee vaikuttamaan omalla kokemuksellaan perusteiden kirjaamiseen tähtäävään ryhmätyöhön. Jos lapset sanovat kotona kieltenopen taas olleen Helsingissä, se on totta. Tätä puuhastelen tämän talven noin kerran kuukaudessa. Onneksi asia on itselleni tällä hetkellä sydämen asia. Se antaa voimaa lukemattomiin tunteihin junassa matkalla Helsinkiin ja takaisin kotiin Jyväskylään.
Paula Keskinen
Kieltenopettaja