Blogitekstit ajalta 12/2017

Tietotekniikkaa 7. luokalla

Tietotekniikkaa 7. luokalla Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään monissa oppiaineissa. 7. luokkalaiset opiskelevat tämän lisäksi yhden tunnin viikossa tietotekniikkaa. Tänä syksynä olemme harjoitelleet tekstinkäsittelyssä muotoiluiden ja tyylien käyttämistä, taulukoiden tekoa sekä kuvien lisäämistä. Olemme myös hakeneet tietoa netistä ja harjoitelleet lähteiden oikeaa merkitsemistä ja perehtyneet kuvien käyttöoikeuksiin, sähköpostin käyttöön ja netikettiin. Viimeksi teimme pienissä ryhmissä Kahoot-visoja koulun mono-päivää varten. Tässä muutamia oppilaiden ajatuksia tietotekniikasta: - Tunnit olleet kivoja - Ei ole ollut tylsyyksiä - Olemme oppineet tallentamista ja kuvien käyttöoikeuksista - Tehtävät ovat olleet kivoja  

Suomi 100

Suomi 100 Itsenäinen Suomi täyttää 6.12. sata vuotta. Suomi on siis saavuttanut ihmisen elämän mittaisen iän. Näihin sataan vuoteen mahtuu paljon. Suomi on kokenut näiden vuosien varrella useita kohtalon hetkiä, mutta selvinnyt niistä omalla periksi antamattomalla tavallaan. Suomi itsenäistyi 6.12.1917 hyvin vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen. Ensin väännettiin kättä siitä kenellä oli ylin valta Suomessa. Sitten oli epäselvyyttä itsenäisyysjulistuksesta ja sen sisällöstä. Julistus kuitenkin valmistui ja syntyi uusi valtio nimeltä Suomi. Tämän jälkeenkin Suomi koki useita epävarmuuden hetkiä oman vapautensa puolesta. Aluksi oli epävarmaa, että antaisiko Neuvosto-Venäjä Suomen irtautua otteestaan. Kun, Venäjä vahvisti Suomen itsenäisyyden, niin myös muut ulkovallat tunnustivat Suomen olemassaolon. Pian ulkovaltojen tunnustamisen jälkeen Suomi ajautui kuitenkin keväällä 1918 sisällissotaan. Punaisen ja valkoisen Suomen näkemyserot itsenäisyytemme suunnasta poikkesivat toisistaan. Kansakunta jakaantui kahteen leiriin ja itsenäisyytemme säilyminen oli vaarassa. Sodasta kuitenkin selvittiin ja valtiomme olemassaolo oli taas hetkellisesti turvattu. Osittain sisällissodan tilanteesta johtuen kansakuntamme kohtasi uuden kriisin 1920-luvun lopulla kun kansainvälinen oikeistoradikalismi levisi Suomeen. Lapuanliikkeen poliittista vasemmistoa kohtaan osoittama liikehdintä aiheutti epävarmuutta valtiolliselle olemassaolollemme. Kansakunnan jakautuminen syveni entisestään. Tilanne kuitenkin rauhoittui ja itsenäisyytemme säilyi jälleen. Uhkat Suomen kohdalla eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Muun maailman tilanne 1930-luvulla pakotti Suomen taistelemaan vapaudestaan. Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan ja joutui kamppailemaan olemassaolostaan. Talvisota vuosien 1939 - 1940 ja jatkosota vuosien 1941 - 1944 välisenä aikana, yhdisti Suomen kansan kamppailemaan omasta vapaudestaan. Kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne parani ja aiemmat ristiriidat kansakunnan sisällä lievenivät. Näitä kohtalonhetkiä seurannut Lapin sota ja toisen maailmansodan jälkeinen sotakorvausten maksu vahvistivat olemassaolomme itsenäisenä valtiona, tosin pienemmässä koossa kuin aikaisemmin. Suomi menetti alueita itsestään, mutta vahva merkki kansallisesta yhteenkuuluvuudesta oli se, että luovutettujen alueiden ihmiset pyrittiin asuttamaan aiempaa pienempien rajojen sisälle. Samalla hyvinvointi Suomen rakentaminen pääsi alkamaan. Kun puhumme itsenäisyydestä, niin se merkitsee meille jotain aivan erityistä. Sadan vuoden aikana on syntynyt uusia sukupolvia, joista jokainen on kokenut itsenäisyyden erilaisissa olosuhteissa. Suomen ja suomalaisten elämä ja tulevaisuus ovat erottamattomasti sidoksissa koko maailmaan. Yhteiskunnalliset tilanteet ja tapahtumat missä tahansa maapallolla vaikuttavat tavalla tai toisella myös meidän suomalaisten elämään. Samalla kun olemme kiinteä osa Eurooppaa ja koko maailmaa, koemme suomalaisuutemme vahvasti ja olemme ylpeitä sekä kiitollisia oman maamme itsenäisyydestä. Meidän on syytä ilmaista syvä kunnioitus ja kiitos menneille sukupolville, jotka ovat tehneet työtä itsenäisyytemme säilymisen puolesta. Kiitokset etenkin sotiemme veteraaneille, jotka taistelivat meille vapaan isänmaan. Kiitokset myös niille sukupolville, jotka rakensivat sotien jälkeen meille hyvinvointiyhteiskunnan. Emme saa antaa aiempien sukupolvien työn tulosten hävitä. Meidän tehtävämme on jatkaa kukin omalla elämällämme aiempien sukupolvien viitoittamalla tiellä. Meidän on vastattava tulevaisuuden haasteisiin ja tunnettava oma vastuumme kansainvälisessä maailmassa. Nykyisessä kiireen ja tehokkuuden maailmassa pitäisi meidän kaikkien raivata tietoisesti tilaa elämässämme läheisillemme, yhdessäololle perheen, sukulaisten ja ystävien kesken. Yhdessä läheistemme kanssa vaikutamme siihen, että maamme säilyy itsenäisenä ja vapaana. Samalla kunnioitamme maamme historiaa ja turvaamme vapauden tuleville sukupolville. On monta syytä olla ylpeä omasta kotimaastamme. Ilman itsenäisyyttämme emme olisi yltäneet kehitykseen, josta nyt olemme myönteisesti kuuluisia. Olkaamme ylpeitä saavutuksistamme ja säilyttäkäämme tämä maa tulevaisuudessakin vapaana. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! T. Mikko Autioniemi